Tilda Vuoren kausi Tampereen Työväen Teatterin johtajana 1906-1917
Heikkinen, Salla (2019)
Heikkinen, Salla
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172662
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Tilda Vuoren johtajakautta Tampereen Työväen Teatterissa 1906-1917. Tilda Vuori (1869-1922) oli ammattinäyttelijä ja teatterinjohtaja. Hän oli ensimmäinen teatteriammattilainen ja ensimmäinen nainen Tampereen Työväen Teatterin johdossa. Tilda Vuoren kausi jakautuu kahteen osaan 1906-1909 ja 1910-1917, koska hänet erotettiin tai hän erosi keväällä 1909 ja Tampereen Työväen Teatteria johti Kaapo Murros syyskauden 1909. Vuoden 1910 alussa Tilda Vuori pyydettiin takaisin teatterinjohtajaksi. Keväällä 1917 Tilda Vuori erotettiin tai hän erosi toisen kerran ja hänen seuraajakseen tuli Aarne Orjatsalo. Tutkielmassa tarkastellaan Tilda Vuoren kautta ja sen merkitystä Tampereen Työväen Teatterin tulevalle kehitykselle. Erityisesti tarkastellaan Vuoren johtajakauden murroskohtia mitä eri lähteet, kuten historiikit ja sanomalehdet, niistä kertovat vai kertovatko mitään. Kevättä 1917 koskevat viralliset asiakirjat, kuten pöytäkirjat ovat hävinneet tai hävitetty sisällissodan seurauksena. Tutkielmassa pohditaan eri syitä, jotka ovat voineet olla erottamisten tai eroamisten taustalla ja onko Tilda Vuoren sukupuolella ollut merkitystä.
Keskeistä tutkimusaineistoa ovat Tilda ja Kaarlo Vuoren arkisto, Tampereen Työväen Teatterin arkisto sekä sanomalehdet Aamulehti ja Kansan Lehti. Keskeistä tutkimuskirjallisuutta ovat Panu Rajalan Taiteesta ja taistelusta. Tampereen Työväen Teatteri 1901-1918. (1991) ja Helvi Jokisen Renkaita suvannon pinnassa. Tamperelaisia henkilö- ja kulttuurikuvia vuosisadan vaihteen kahden puolen. (1947).
Tutkimus tuotti uuden tutkimuslöydöksen: Tilda Vuori määritteli itsensä ”tolstoistiksi” eli tolstoilaiseksi kirjeessään sulhaselleen. Leo Tolstoin taidepoliittisilla ja yhteiskunnallisilla aatteilla oli suuri vaikutus Tilda Vuoren uraan teatterinjohtajana. Vuoren ohjelmistopolitiikka noudatteli Tolstoilta omaksuttua ajatusta taiteesta inhimillisenä toimintana, jossa taiteilija välittää kokemiaan tunteita katsojalle, joka ”saa niistä tartunnan” eli kokee niitä myös. Tolstoilainen pyrkimys hävittää yhteiskuntaluokkien välisiä rajoja taiteen kautta sekä pasifismi saattoivat muodostaa aiemmassa tutkimuksessa havaitsematta jääneen syyn hänen erottamiseensa keväällä 1917 Tampereen Työväen Teatterista.
Tutkimusaineiston perusteella Tilda Vuoren kausi Tampereen Työväen Teatterin johtajana oli perustavanlaatuinen ja hän vakiinnutti teatterin toiminnan. Vuori tarjosi työläisille mahdollisuuden tehdä taidetta kouluttamalla harrastajista ammattilaisten veroisia näyttelijöitä. Hän halusi sivistää katsojia klassikoilla ja uusilla kotimaisilla näytelmillä ja tarjota kansalle hyvää taidetta. Tilda Vuori nosti harrastajateatterin valtakunnallisesti arvostetuksi taidelaitokseksi ja loi vahvan perustan tulevalle ammattiteatterille.
Keskeistä tutkimusaineistoa ovat Tilda ja Kaarlo Vuoren arkisto, Tampereen Työväen Teatterin arkisto sekä sanomalehdet Aamulehti ja Kansan Lehti. Keskeistä tutkimuskirjallisuutta ovat Panu Rajalan Taiteesta ja taistelusta. Tampereen Työväen Teatteri 1901-1918. (1991) ja Helvi Jokisen Renkaita suvannon pinnassa. Tamperelaisia henkilö- ja kulttuurikuvia vuosisadan vaihteen kahden puolen. (1947).
Tutkimus tuotti uuden tutkimuslöydöksen: Tilda Vuori määritteli itsensä ”tolstoistiksi” eli tolstoilaiseksi kirjeessään sulhaselleen. Leo Tolstoin taidepoliittisilla ja yhteiskunnallisilla aatteilla oli suuri vaikutus Tilda Vuoren uraan teatterinjohtajana. Vuoren ohjelmistopolitiikka noudatteli Tolstoilta omaksuttua ajatusta taiteesta inhimillisenä toimintana, jossa taiteilija välittää kokemiaan tunteita katsojalle, joka ”saa niistä tartunnan” eli kokee niitä myös. Tolstoilainen pyrkimys hävittää yhteiskuntaluokkien välisiä rajoja taiteen kautta sekä pasifismi saattoivat muodostaa aiemmassa tutkimuksessa havaitsematta jääneen syyn hänen erottamiseensa keväällä 1917 Tampereen Työväen Teatterista.
Tutkimusaineiston perusteella Tilda Vuoren kausi Tampereen Työväen Teatterin johtajana oli perustavanlaatuinen ja hän vakiinnutti teatterin toiminnan. Vuori tarjosi työläisille mahdollisuuden tehdä taidetta kouluttamalla harrastajista ammattilaisten veroisia näyttelijöitä. Hän halusi sivistää katsojia klassikoilla ja uusilla kotimaisilla näytelmillä ja tarjota kansalle hyvää taidetta. Tilda Vuori nosti harrastajateatterin valtakunnallisesti arvostetuksi taidelaitokseksi ja loi vahvan perustan tulevalle ammattiteatterille.