Suomen konditionaali ja sen vastineita suomi-venäjä -käännöksissä : korpuspohjainen tutkimus
Halinen, Petr (2019)
2019
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172661
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on suomen kielen konditionaalin käännösvastineet venäjässä. Tutkimuksella on tarkoitus saada vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Kääntyykö suomen kielen konditionaali useimmin venäjän kielen konditionaalimuodolla vai jollain muulla tavalla? Mikä tavoista on yleisin, jos ei konditionaali? Vaikuttavatko suomen kielen konditionaalin eri piirteet, kuten aikamuoto tai konditionaalimerkitys käännöstapaan? Vaikuttavatko kääntäjän mieltymykset konditionaalin käännöstapaan?
Sen perusteella, mitä suomen ja venäjän kielten konditionaalimuodoista tiedetään, on tehty seuraava hypoteesi: Konditionaalin päämerkitys on kielissä erilainen, joten oletetaan, että suomen kielen konditionaalimuoto on käännetty suurimmaksi osin jollain muulla tavalla, kuin venäjän konditionaalimuodolla. Yleisintä tapaa kääntää konditionaali ei osata sanoa tässä vaiheessa. Venäjän kielen konditionaali rakentuu useimmiten verbin perfektimuodosta ja suomenkielinen konditionaali voi myös olla aikamuodoltaan perfektissä, joten oletetaan, että perfektiaikamuotoinen konditionaali kääntyy venäjään useammin konditionaalilla, kuin mitä preesensaikamuotoinen.
Tutkimus on toteutettu korpusaineistolla, joka on saatu hakemalla osakorpus Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan Kielten yksikössä laaditusta suomi-venäjä rinnakkaiskorpuksesta ParFin. Osakorpus on rajattu teoksiin, jotka on julkaistu vuoden 1976 jälkeen ja valittu osakorpus sisältää 12 kirjailijan 16 eri teosta. Varsinainen aineisto on osakorpuksesta haetut 1000 konditionaaliesimerkkiä ja niiden käännösvastineet. Aineiston analysointimenetelminä on käytetty binääristä logistista regressiota, ehdollisen päättelyn puuta (conditional inference tree) ja satunnaista metsää (random forest).
Tutkimuksen tuloksena hypoteesin molemmat oletukset vahvistuivat. Suomen kielen konditionaalimuoto on käännetty suurimmaksi osin muilla tavoin kuin venäjän konditionaalilla, jolla on käännetty 28,6 % esimerkeistä. Yleisin venäjänkielinen käännösvastine on aikamuodoltaan futuurissa oleva perfektiaspektinen verbi, jonka tapaluokka on indikatiivi. Perfektiaikamuotoisista konditionaalimuodoista 44 % kääntyy konditionaalilla venäjään, kun taas preesensaikamuotoisista esimerkeistä vain 24 % käännettiin konditionaalilla.
Satunnaisen metsän tulosten perusteella kääntäjä vaikuttaa konditionaalin käyttöön käännösratkaisuna lähes puolessa (46,9 %) tapauksista. Konditionaalimerkitys vaikuttaa lähes kolmasosassa (31,7 %) ja konditionaalin aikamuoto noin viidesosassa (21,6 %) tapauksista.
Sen perusteella, mitä suomen ja venäjän kielten konditionaalimuodoista tiedetään, on tehty seuraava hypoteesi: Konditionaalin päämerkitys on kielissä erilainen, joten oletetaan, että suomen kielen konditionaalimuoto on käännetty suurimmaksi osin jollain muulla tavalla, kuin venäjän konditionaalimuodolla. Yleisintä tapaa kääntää konditionaali ei osata sanoa tässä vaiheessa. Venäjän kielen konditionaali rakentuu useimmiten verbin perfektimuodosta ja suomenkielinen konditionaali voi myös olla aikamuodoltaan perfektissä, joten oletetaan, että perfektiaikamuotoinen konditionaali kääntyy venäjään useammin konditionaalilla, kuin mitä preesensaikamuotoinen.
Tutkimus on toteutettu korpusaineistolla, joka on saatu hakemalla osakorpus Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan Kielten yksikössä laaditusta suomi-venäjä rinnakkaiskorpuksesta ParFin. Osakorpus on rajattu teoksiin, jotka on julkaistu vuoden 1976 jälkeen ja valittu osakorpus sisältää 12 kirjailijan 16 eri teosta. Varsinainen aineisto on osakorpuksesta haetut 1000 konditionaaliesimerkkiä ja niiden käännösvastineet. Aineiston analysointimenetelminä on käytetty binääristä logistista regressiota, ehdollisen päättelyn puuta (conditional inference tree) ja satunnaista metsää (random forest).
Tutkimuksen tuloksena hypoteesin molemmat oletukset vahvistuivat. Suomen kielen konditionaalimuoto on käännetty suurimmaksi osin muilla tavoin kuin venäjän konditionaalilla, jolla on käännetty 28,6 % esimerkeistä. Yleisin venäjänkielinen käännösvastine on aikamuodoltaan futuurissa oleva perfektiaspektinen verbi, jonka tapaluokka on indikatiivi. Perfektiaikamuotoisista konditionaalimuodoista 44 % kääntyy konditionaalilla venäjään, kun taas preesensaikamuotoisista esimerkeistä vain 24 % käännettiin konditionaalilla.
Satunnaisen metsän tulosten perusteella kääntäjä vaikuttaa konditionaalin käyttöön käännösratkaisuna lähes puolessa (46,9 %) tapauksista. Konditionaalimerkitys vaikuttaa lähes kolmasosassa (31,7 %) ja konditionaalin aikamuoto noin viidesosassa (21,6 %) tapauksista.