Tieteellinen realismi ja antirealismi John Deweyn tieteenfilosofiassa
Rytilä, Jenni (2019)
Rytilä, Jenni
2019
Filosofian tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172660
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen pragmatisti John Deweyn tiedenäkemystä ja tutkin, mikä sen asema on tieteellisen realismin ja antirealismin välisessä kiistassa. Keskityn tutkimuksessani erityisesti Deweyn näkemykseen tieteen entiteeteistä. Tutkimuskysymyksenä on: ovatko tieteellisissä teorioissa oletetut entiteetit Deweyn mukaan todellisia riippumattoman maailman entiteettejä, kuten tieteellisessä realismissa, vai onko Dewey tieteen entiteettien suhteen antirealisti?
Tutkimusmenetelmänä käytän Deweyn tekstien analyysia ja Deweyn ajattelun vertaamista erilaisiin näkemyksiin, joita on esitetty tieteelliseen realismiin liittyvässä keskustelussa. Vertailukohdiksi nostan antirealismin puolelta Bas van Fraassenin instrumentalistisen tiedenäkemyksen ja Steve Woolgarin sosiaalisen konstruktionismin, ja realismin puolelta Ian Hackingin kokeellisen entiteettirealismin ja Ernan McMullinin rakenteisiin kohdistuvan realismin.
Vertailun ja analyysin pohjalta argumentoin, että vaikka Deweyn tiedenäkemykseen sisältyy merkittäviä instrumentalistisia ja konstruktionistisia piirteitä, Dewey ei kuitenkaan ole nykyisessä mielessä antirealisti entiteettien suhteen. Väitän, että Deweyn voi perustellusti tulkita olevan maltillinen entiteettirealisti.
Deweyn naturalistinen ja pragmatistinen realismi on kuitenkin erilaista kuin tyypillinen tieteellinen realismi ja Deweyn käsitys objekteista poikkeaa siitä, mitä entiteeteillä tavallisesti realismikeskustelussa tarkoitetaan. Deweyn mukaan tieteen objektit ovat relationaalisia ja ne muodostetaan tutkimuksen prosesseissa ratkaisuina kokemuksessa esiin tulleisiin ongelmiin ja ohjaamaan tulevaa toimintaa. Tieteen objekteissa on kuitenkin kyse todellisista maailmassa olevien entiteettien vuorovaikutuksista.
Tutkimukseni johtopäätöksenä esitän, että naturalistisen lähestymistapansa ansiosta Dewey pystyy yhdistämään tiedenäkemyksessään toisiinsa realistisen uskon entiteettien todellisuuteen ja antirealistisen käsityksen siitä, että tieteen entiteetit ovat välineitä maailmassa toimimiseen, jotka on muodostettu tieteellisessä tutkimuksessa. Väitän, että Deweyn näkemys tieteestä ja sen objekteista on yksi tapa ylittää tieteellisen realismin ja antirealismin välinen vastakkainasettelu.
Tutkimusmenetelmänä käytän Deweyn tekstien analyysia ja Deweyn ajattelun vertaamista erilaisiin näkemyksiin, joita on esitetty tieteelliseen realismiin liittyvässä keskustelussa. Vertailukohdiksi nostan antirealismin puolelta Bas van Fraassenin instrumentalistisen tiedenäkemyksen ja Steve Woolgarin sosiaalisen konstruktionismin, ja realismin puolelta Ian Hackingin kokeellisen entiteettirealismin ja Ernan McMullinin rakenteisiin kohdistuvan realismin.
Vertailun ja analyysin pohjalta argumentoin, että vaikka Deweyn tiedenäkemykseen sisältyy merkittäviä instrumentalistisia ja konstruktionistisia piirteitä, Dewey ei kuitenkaan ole nykyisessä mielessä antirealisti entiteettien suhteen. Väitän, että Deweyn voi perustellusti tulkita olevan maltillinen entiteettirealisti.
Deweyn naturalistinen ja pragmatistinen realismi on kuitenkin erilaista kuin tyypillinen tieteellinen realismi ja Deweyn käsitys objekteista poikkeaa siitä, mitä entiteeteillä tavallisesti realismikeskustelussa tarkoitetaan. Deweyn mukaan tieteen objektit ovat relationaalisia ja ne muodostetaan tutkimuksen prosesseissa ratkaisuina kokemuksessa esiin tulleisiin ongelmiin ja ohjaamaan tulevaa toimintaa. Tieteen objekteissa on kuitenkin kyse todellisista maailmassa olevien entiteettien vuorovaikutuksista.
Tutkimukseni johtopäätöksenä esitän, että naturalistisen lähestymistapansa ansiosta Dewey pystyy yhdistämään tiedenäkemyksessään toisiinsa realistisen uskon entiteettien todellisuuteen ja antirealistisen käsityksen siitä, että tieteen entiteetit ovat välineitä maailmassa toimimiseen, jotka on muodostettu tieteellisessä tutkimuksessa. Väitän, että Deweyn näkemys tieteestä ja sen objekteista on yksi tapa ylittää tieteellisen realismin ja antirealismin välinen vastakkainasettelu.