Mittarin validiteetin arviointi : menetelmänä konfirmatorinen faktorianalyysi
Palo, Sari (2017)
Palo, Sari
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907172654
Kuvaus
Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: Hoitotyön opiskelijoiden suhtautuminen potilaiden läheisiin - FIN-NsA- mittarin arviointi. Tutkiva Hoitotyö 16(1), 3-11.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty artikkeli: Hoitotyön opiskelijoiden suhtautuminen potilaiden läheisiin sairaalassa (Palo S, Palonen M, Koivisto A-M & Åstedt-Kurki P). Artikkelissa tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opiskelijoiden suhtautumista potilaiden läheisiin heidän ollessaan ohjatussa harjoittelussa sairaalassa. Tutkimusaineisto kerättiin yhden ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoilta sähköisellä kyse-lylomakkeella. Vastausprosentti oli 25% (n= 337).Tutkimuksessa käytettiin Families Importance in nursing care – nurses’ attitudes (FINC-NA) -mittaria. Mittarin soveltuvuutta mittaamaan hoitotyön opiskelijoiden suhtautumista testattiin käyttäen menetelmänä konfirmatorista faktorianalyysia. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti potilaiden läheisiin sairaalassa. Myönteisimmin läheisiin suhtautuivat opiskelijat, jotka olivat yli 30 -vuotiaita, joilla oli aiempi hoitotyön tutkinto, takana useampia harjoittelujaksoja sairaalassa ja harjoitteluja lastentautien- tai psykiatrisilla osastoilla. Myös per-hehoitotyön opetus oli yhteydessä myönteiseen suhtautumiseen. Konfirmatorisen faktorianalyysin tulokset osoittivat, että FINC-NA -mittaria voi käyttää vain varauksin mittaamaan hoitotyön opiskelijoiden suhtautumista potilaiden läheisiin.
Pro gradu -tutkielman toisessa osassa tarkasteltiin konfirmatorista faktorianalyysia (CFA -confirmatory factor analysis) mittarin rakennevaliditeetin arviointimenetelmänä. CFA on teorialähtöinen menetelmä, jossa tutkijalla on käytössään valmis faktorimalli, joka rakentuu mittarin eri osa-alueista. CFA:ssa aineistolle asetetaan tiettyjä olettamuksia, jotka tutkijan on tunnistettava valitakseen oikeat menetelmät analyysin edetessä. Analyysi etenee vaiheittain mallin spesifioinnista identifiointiin, estimointiin ja arviointiin sekä tarvittaessa modifiointiin.
Hoitotieteellisessä tutkimuksessa CFA:in käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. CFA:a on käytetty mittarin rakenteen validoinnissa ja teorian testaamisessa. Tutkimusmenetelmänä CFA vaatii perehtyneisyyttä mittarin teorialähtöiseen testaamiseen. Erityisesti mallin modifiointi edellyttää tutkijalta tarkkuutta ja kunnioitusta teoriaa kohtaan.
Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti potilaiden läheisiin sairaalassa. Myönteisimmin läheisiin suhtautuivat opiskelijat, jotka olivat yli 30 -vuotiaita, joilla oli aiempi hoitotyön tutkinto, takana useampia harjoittelujaksoja sairaalassa ja harjoitteluja lastentautien- tai psykiatrisilla osastoilla. Myös per-hehoitotyön opetus oli yhteydessä myönteiseen suhtautumiseen. Konfirmatorisen faktorianalyysin tulokset osoittivat, että FINC-NA -mittaria voi käyttää vain varauksin mittaamaan hoitotyön opiskelijoiden suhtautumista potilaiden läheisiin.
Pro gradu -tutkielman toisessa osassa tarkasteltiin konfirmatorista faktorianalyysia (CFA -confirmatory factor analysis) mittarin rakennevaliditeetin arviointimenetelmänä. CFA on teorialähtöinen menetelmä, jossa tutkijalla on käytössään valmis faktorimalli, joka rakentuu mittarin eri osa-alueista. CFA:ssa aineistolle asetetaan tiettyjä olettamuksia, jotka tutkijan on tunnistettava valitakseen oikeat menetelmät analyysin edetessä. Analyysi etenee vaiheittain mallin spesifioinnista identifiointiin, estimointiin ja arviointiin sekä tarvittaessa modifiointiin.
Hoitotieteellisessä tutkimuksessa CFA:in käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. CFA:a on käytetty mittarin rakenteen validoinnissa ja teorian testaamisessa. Tutkimusmenetelmänä CFA vaatii perehtyneisyyttä mittarin teorialähtöiseen testaamiseen. Erityisesti mallin modifiointi edellyttää tutkijalta tarkkuutta ja kunnioitusta teoriaa kohtaan.