Paikallinen ongelmanratkaisumalli turvallisuuden parantajana - Case: Helsingin Citycenter
Guessous, Johanna (2019)
2019
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907162639
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907162639
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin poliisilaitoksen Ennalta estävän toiminnon käytössä olevan paikallisen ongelmanratkaisumallin toimivuutta turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamisessa.
Tutkimuskohteena oli Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitseva häiriöalttiina tunnettu alue, johon kuuluvat rautatieaseman asematunneli, metroon johtava Kompassitaso sekä näihin yhteydessä oleva kauppakeskus Citycenter. Toimintamallin vaikuttavuutta turvallisuuden parantamisessa arvioitiin pääasiassa ennen ja jälkeen toimenpiteitä tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla. Kyselyt osoitettiin alueen yrityksille ja haastattelut kohdistettiin alueen käyttäjiin. Näin saadut vastaukset analysoitiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen.
Poliisi ja muut mukana olleet toimijat eivät suinkaan ensimmäistä kertaa kohdistaneet toimenpiteitä kyseiselle alueelle. Tällä kertaa tavoitteena oli kuitenkin saavuttaa yhteistoiminnalla jotain aiempaa laajempaa ja pidempiaikaisempaa vaikutusta mahdollisesti uudenlaisin keinoin. Tällä perusteella tutkimukselliseksi lähestymistavaksi valikoitui käytännön kehittämistyötä ja tutkimusta yhdistelevä toimintatutkimus. Tutkimusotteena kriittinen teoria puolestaan korosti suhtautumaan kriittisesti olemassa oleviin yhteiskunnallisiin käytäntöihin ja antoi näin mahdollisuuden tuottaa vaihtoehtoisia ajatusmalleja toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli paitsi selvittää paikallisen ongelmanratkaisumallin toimivuutta, mutta myös tuoda lisää tutkimuksellista näkökulmaa poliisin ennalta estävän toiminnan tuloksellisuudesta, sillä toiminta on koettu haasteelliseksi mitata ja arvioida. Tutkimuksen tulokset vastaavat tutkimuskysymykseen varovaisen myönteisesti; turvallisuuden tunnetta paikallisella ongelmanratkaisumallilla pystyttiin parantamaan, rikosten ja häiriöiden perusteella mitattuun turvallisuuteen yhtä selkeitä vaikutuksia ei sen sijaan onnistuttu saamaan.
Tutkimuskohteena oli Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitseva häiriöalttiina tunnettu alue, johon kuuluvat rautatieaseman asematunneli, metroon johtava Kompassitaso sekä näihin yhteydessä oleva kauppakeskus Citycenter. Toimintamallin vaikuttavuutta turvallisuuden parantamisessa arvioitiin pääasiassa ennen ja jälkeen toimenpiteitä tehdyillä kyselyillä ja haastatteluilla. Kyselyt osoitettiin alueen yrityksille ja haastattelut kohdistettiin alueen käyttäjiin. Näin saadut vastaukset analysoitiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen.
Poliisi ja muut mukana olleet toimijat eivät suinkaan ensimmäistä kertaa kohdistaneet toimenpiteitä kyseiselle alueelle. Tällä kertaa tavoitteena oli kuitenkin saavuttaa yhteistoiminnalla jotain aiempaa laajempaa ja pidempiaikaisempaa vaikutusta mahdollisesti uudenlaisin keinoin. Tällä perusteella tutkimukselliseksi lähestymistavaksi valikoitui käytännön kehittämistyötä ja tutkimusta yhdistelevä toimintatutkimus. Tutkimusotteena kriittinen teoria puolestaan korosti suhtautumaan kriittisesti olemassa oleviin yhteiskunnallisiin käytäntöihin ja antoi näin mahdollisuuden tuottaa vaihtoehtoisia ajatusmalleja toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli paitsi selvittää paikallisen ongelmanratkaisumallin toimivuutta, mutta myös tuoda lisää tutkimuksellista näkökulmaa poliisin ennalta estävän toiminnan tuloksellisuudesta, sillä toiminta on koettu haasteelliseksi mitata ja arvioida. Tutkimuksen tulokset vastaavat tutkimuskysymykseen varovaisen myönteisesti; turvallisuuden tunnetta paikallisella ongelmanratkaisumallilla pystyttiin parantamaan, rikosten ja häiriöiden perusteella mitattuun turvallisuuteen yhtä selkeitä vaikutuksia ei sen sijaan onnistuttu saamaan.