Yleistynyt pelokkuus yhdeksän kuukauden ikäisten lasten kognitiivista suoriutumista selittävänä tekijänä matalan tulotason maassa

Abstract

Matalan tulotason maissa on useita riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen, kuten esimerkiksi alhainen syntymäpaino, aliravitsemus, köyhyys ja väkivallan kokemukset. Nämä riskitekijät ja tapahtumat voivat aiheuttaa lapselle stressiä jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Stressille altistumisen varhaisia ja näkyvimpiä merkkejä lapsilla ovat kohonnut vireystila ja yleistynyt pelokkuus. Yleistynyt pelokkuus ilmenee varautuneisuutena tilanteissa, jotka eivät ole uhkaavia, ja siihen saattaa liittyä kognitiiviseen suoriutumisen muutoksia, kuten esimerkiksi tarkkaavuuden irrottamisen ja kohdentamisen ongelmia, sosiaalisten vihjeiden havaitsemisen vaikeutta sekä uhan ylitulkitsemista. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty yleistynyttä pelokkuutta vauvaikäisten kognitiivista suoriutumista selittävänä tekijänä matalan tulotason maassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla pelokkuuden ilmenemistä kognitiivisen tehtävän aikana malawilaisilla ja suomalaisilla lapsilla sekä selvittää, onko lapsen pelokkuus, ja siihen liittyvä vireystilan kohoaminen, yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimukseen osallistui 35 malawilaista ja 39 suomalaista yhdeksän kuukauden ikäistä lasta. Lasten pelokkuutta tutkittiin tähän tutkimukseen mukautetulla pelokkuuden mittarilla, joka pisteytettiin havainnoimalla lapsen käyttäytymistä strukturoidussa kognitiivisen suoriutumisen koetilanteessa. Kognitiivista suoriutumisen tehtävissä arvioitiin silmänliikekameran ja havainnoinnin avulla lapsen näönvaraisen etsinnän nopeutta, ennakoivaa tarkkaavaisuutta sekä tarkkaavaisuuden kohdentamista iloa ja pelkoa viestiviin kasvonilmeisiin. Lisäksi arvioitiin lapsen kykyä seurata sosiaalisia vihjeitä ja tehdä sosiaalisia aloitteita. Tutkimuksen tulokset osoittivat oletusten mukaisesti, että malawilaisilla lapsilla havaittiin enemmän tehtävän suorittamisen aikaista pelokkuutta kuin suomalaisilla vauvoilla. Pelokkuudessa havaittu maiden välinen ero voi mahdollisesti viitata matalan tulotason maan erityisyyteen kehityksellisten riskitekijöiden suhteen. Tutkimuksessa havainnoidulla pelokkuudella ei kuitenkaan ollut yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen. Pelokkuuden ja maan yhteinen vaikutus ei myöskään selittänyt kognitiivista suoriutumista. Nämä tulokset antavat alustavia viitteitä siitä, että aiemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet pelokkuuden ja kognitiivisten prosessien välillä eivät välttämättä näy vielä kehityksen varhaisvaiheissa.