Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Yleistynyt pelokkuus yhdeksän kuukauden ikäisten lasten kognitiivista suoriutumista selittävänä tekijänä matalan tulotason maassa

Jokinen, Jonna (2019)

 
Avaa tiedosto
JokinenJonna.pdf (839.7Kt)
Lataukset: 



Jokinen, Jonna
2019

Psykologian tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-07
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907162634
Tiivistelmä
Matalan tulotason maissa on useita riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen, kuten esimerkiksi alhainen syntymäpaino, aliravitsemus, köyhyys ja väkivallan kokemukset. Nämä riskitekijät ja tapahtumat voivat aiheuttaa lapselle stressiä jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Stressille altistumisen varhaisia ja näkyvimpiä merkkejä lapsilla ovat kohonnut vireystila ja yleistynyt pelokkuus. Yleistynyt pelokkuus ilmenee varautuneisuutena tilanteissa, jotka eivät ole uhkaavia, ja siihen saattaa liittyä kognitiiviseen suoriutumisen muutoksia, kuten esimerkiksi tarkkaavuuden irrottamisen ja kohdentamisen ongelmia, sosiaalisten vihjeiden havaitsemisen vaikeutta sekä uhan ylitulkitsemista.
Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty yleistynyttä pelokkuutta vauvaikäisten kognitiivista suoriutumista selittävänä tekijänä matalan tulotason maassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla pelokkuuden ilmenemistä kognitiivisen tehtävän aikana malawilaisilla ja suomalaisilla lapsilla sekä selvittää, onko lapsen pelokkuus, ja siihen liittyvä vireystilan kohoaminen, yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimukseen osallistui 35 malawilaista ja 39 suomalaista yhdeksän kuukauden ikäistä lasta. Lasten pelokkuutta tutkittiin tähän tutkimukseen mukautetulla pelokkuuden mittarilla, joka pisteytettiin havainnoimalla lapsen käyttäytymistä strukturoidussa kognitiivisen suoriutumisen koetilanteessa. Kognitiivista suoriutumisen tehtävissä arvioitiin silmänliikekameran ja havainnoinnin avulla lapsen näönvaraisen etsinnän nopeutta, ennakoivaa tarkkaavaisuutta sekä tarkkaavaisuuden kohdentamista iloa ja pelkoa viestiviin kasvonilmeisiin. Lisäksi arvioitiin lapsen kykyä seurata sosiaalisia vihjeitä ja tehdä sosiaalisia aloitteita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat oletusten mukaisesti, että malawilaisilla lapsilla havaittiin enemmän tehtävän suorittamisen aikaista pelokkuutta kuin suomalaisilla vauvoilla. Pelokkuudessa havaittu maiden välinen ero voi mahdollisesti viitata matalan tulotason maan erityisyyteen kehityksellisten riskitekijöiden suhteen. Tutkimuksessa havainnoidulla pelokkuudella ei kuitenkaan ollut yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen. Pelokkuuden ja maan yhteinen vaikutus ei myöskään selittänyt kognitiivista suoriutumista. Nämä tulokset antavat alustavia viitteitä siitä, että aiemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet pelokkuuden ja kognitiivisten prosessien välillä eivät välttämättä näy vielä kehityksen varhaisvaiheissa.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [39852]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste