"Saa olla kavereitten kans ja pelata" : Yhteisöllisyys ja maskuliinisuus poikien jalkapallojoukkueessa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee jalkapallojoukkueen pelaajien välisiä sosiaalisia suhteita ja tutkimuksen tarkoituksena on sanoittaa ja tuoda näkyville pelaajien ajatuksia ja kokemuksia siitä, mitä on nuorten keskinäinen vuorovaikutus, ryhmäsuhteet ja niiden merkitykset toisaalta jalkapallojoukkueen kontekstissa, toisaalta muualla vapaa-ajalla. Tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä pelaajat antavat joukkueeseen kuulumiselle ja millaista poikien yhteisöllinen oleminen jalkapallojoukkueessa on. Tavoitteena on myös selvittää, näkyykö joukkueen jäsenten välillä valtahierarkiaa ja kuinka tätä mahdollista hierarkiaa rakennetaan ja ylläpidetään.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty etnografista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kesä-lokakuussa 2016 havainnoimalla ja haastattelemalla erään suomalaisen pienen kaupungin jalkapallojoukkueen 13-vuotiaita pelaajia. Tutkimukseen osallistui 18 pelaajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä mukaillen.

Tutkimus osoittaa, että vertaisten merkitys joukkueessa oli suuri ja ryhmään kuuluminen tärkeää. Yhdessä oleminen oli tärkeässä roolissa pelaajien vapaa-ajassa ja turnauksia pidettiin joukkueen parhaina tapahtumina, joissa pelaajat pääsivät rakentamaan yhteisöllisyyttä. Luottamus, ystävien tuki ja välittäminen rakentuivat vertaissuhteissa. Toisaalta vertaissuhteissa rakennettiin ja ylläpidettiin myös valtahierarkiaa. Hierarkiaa rakennettiin sosiaalisin ja verbaalisin keinoin, huumorin avulla, tyttöjen suosionosoituksin sekä osoittamalla lajikohtaista taitavuutta. Joukkueessa väkivallalla ja muilla maskuliinisilla toiminnoilla ei saavutettu valta-asemaa. Joukkueen sisältä löytyi kuitenkin erilaisia maskuliinisuuksien muotoja. Joukkueesta löytyi pelaajia, jotka taistelivat keskenään ja kamppailivat vallasta muun muassa leikkitappeluiden avulla. Siellä oli myös pelaajia, jotka halailivat ja olivat sosiaalisesti sekä verbaalisesti lahjakkaita, eivätkä osallistuneet kamppailuihin kuin pakon edessä. Osa pelaajista piti painimista ja leikkitappeluita noloina, ja he irtisanoutuivat kokonaan fyysisestä väkivallasta. Muutama pelaaja olisi halunnut olla mukana leikkitappeluissa sekä halailuissa, mutta heidät ulossuljettiin näistä tapahtumista.