Kalevalan kankahilla : Intertekstuaalisuus ja intervisuaalisuus Mauri Kunnaksen lastenkirjassa Koirien Kalevala ja Don Rosan sarjakuvassa The Quest for Kalevala

Abstract

ämä tutkimus tarkastelee Kalevalaan kytkeytyvää intertekstuaalisuutta ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisiin maalauksiin kytkeytyvää intervisuaalisuutta kahdessa eri Kalevalaan pohjautuvassa ja runsaasti visuaalista materiaalia sisältävässä teoksessa. Tutkimuksen varsinainen aineisto koostuu Mauri Kunnaksen lastenkirjasta Koirien Kalevala ja sen englanninkielisestä käännöksestä The Canine Kalevala sekä Don Rosan sarjakuvasta The Quest for Kalevala ja sen suomenkielisestä käännöksestä Sammon salaisuus. Intertekstuaalisuuden ja intervisuaalisuuden subteksteinä Kalevala ja Gallen-Kallelan maalaukset muodostavat tutkimuksen tausta-aineiston ja toimivat analyysin tukena. Tutkimuskysymykseni ovat, miten intertekstuaalisuus ja intervisuaalisuus rakentuvat aineistoteoksissa ja miten ne on käännetty teosten käännösversioihin. Koska Kalevala on hyvin kulttuurisidonnainen teos, kulttuurin vaikutus aineistossa on merkittävä. Tutkimuksen tavoite on tutkia intertekstuaalisuutta ja intervisuaalisuutta aineistoteoksissa ja niiden käännöksissä nimenomaan kulttuurisesta näkökulmasta. Koska toinen teoksista on alun perin englanninkielinen ja toinen suomenkielinen, aineiston tutkiminen yhdessä tarjoaa hyvän mahdollisuuden analysoida kohdekulttuurin vaikutusta kulttuurisidonnaisen intertekstuaalisuuden esiintymiseen. Lisäksi molemmat aineistoteokset ovat tekstilajinsa tyypillisinä edustajina vahvasti multimodaalisia tekstejä, minkä huomioiminen analyysissa on tärkeää varsinkin intervisuaalisuuden kannalta. Tutkimus tapahtuu pääasiassa vertailun kautta. Vertailen kaikkia aineistoteoksia Kalevalan ja Gallen-Kallelan maalauksien kanssa ja sekä alkuperäisiä teoksia käännösversioihinsa että englanninkielisiä ja suomenkielisiä tekstejä keskenään. Lähtökohtaisesti oletan, että englanninkielisille lukijoille kalevalaisia ja muita kulttuurisidonnaisia ilmiöitä on selitetty enemmän kuin suomenkielisille lukijoille, joille Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin voidaan olettaa olevan huomattavasti tutumpia. Tutkimus osoittaa, että sen lisäksi, että englanninkielisille lukijoille joitakin Kalevalaan liittyviä intertekstuaalisia tai muita kulttuurisidonnaisia viittauksia on selitetty, niitä on myös yksinkertaistettu, yleistetty tai jätetty kokonaan pois englanninkielisistä versioista, varsinkin suomesta englantiin käännettäessä. Lisäksi, alun perin englanniksi kirjoitetussa Rosan sarjakuvassa kalevalaisuutta ja suomalaista kulttuuria korostetaan lukijan kulttuurista merkittävästi poikkeavaksi. Sarjakuvan suomennoksessa, kuten myös Koirien Kalevalassa ja sen englanninkielisessä käännöksessä, vastaavaa vaikutelmaa kulttuurien välisestä kuilusta ei synny. Intervisuaalisuus on näkyvämpi Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalassa kuin Rosan sarjakuvassa, eikä sen suhteen ole muutoksia käännösversioissa.