Lumi, teknologia ja nainen : kehysanalyysi arktisuuden esittämisestä Suomen maakuvassa This is Finland -lehdessä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan arktisuuden esittämistä osana Suomen maakuvaa, tapauksena This is Finland -lehti vuosina 2016–2019. Tavoitteena on luoda käsitys siitä, millaisia representaatioita esittämiseen käytetään, miten arktisuuden esittäminen perustellaan ja mikä tämän toiminnan tavoite on osana maakuvatyötä. Arktisuus nähdään näin ollen käsitteenä, jolle voidaan antaa erilaisia merkityksiä esittämisen tavoista riippuen. Tavanomaisia merkityksiä ovat luonnon asettamat ääriolosuhteet, selviytyminen sekä maskuliinisuus. Arktisuuden käsitteen määritelmä muodostaa tutkielman teoreettisen perustan, jonka ontologinen näkökulma sitoutuu sosiaalisen konstruktivismin piirissä käytyyn keskusteluun merkityksien rakentamisesta kielen avulla.

Näistä lähtökohdista on lisäksi perusteltua väittää, että valtioilla on maakuvia, joita tietoisesti tuotetaan ja joiden avulla voidaan vaikuttaa kansainväliseen yleisöön, käsityksiin ja merkityksiin sekä muuttaa valtion asemaa kansainvälisesti. Maakuvat muodostavat tutkielman analyyttisen viitekehyksen. Maakuvat voidaan käsittää kahdella keskeisellä tavalla. Yhtäältä ne ovat valtioiden ylläpitämiä ja osittain hallitsemia käsityksiä valtioista, toisaalta ne ovat vastaanottajien mielissä syntyneitä käsityksiä valtioista, jotka perustuvat paitsi valtioiden harjoittamaan maakuvatyöhön, myös aiempaan tietoon ja esimerkiksi populaarikulttuurista ja turismista saatuihin mielikuviin. Tutkielmassa maakuvia tarkastellaan valtiolähtöisestä näkökulmasta käsin.

Tutkimuskysymys on, miten arktisuutta esitetään osana maakuvaa This is Finland -lehdessä. Tarkoituksena on ensisijaisesti ymmärtää arktisuuden esittämisen ilmiötä ja tulkita sitä suhteessa valittuun kontekstiin. Tutkielman empiirinen aineisto on Suomen ulkoministeriön tuottama This is Finland -lehti vuosina 2016–2019, toisin sanoen kaikki sen julkaistut numerot. Aineiston analyysi nojaa sosiaalisen konstruktivismin kautta tunnistettuun arktisuuden määritelmään ja maakuvien analyyttiseen viitekehykseen. Menetelmäksi on valittu kehysanalyysin, jonka sovellus rakentuu Entmanin määritelmien pohjalta. Lisäksi metodologiaan vaikuttavat mediatutkimuksen periaatteet, joihin kuuluvat esimerkiksi sanan ja kuvan tarkastelun keskeisyys.

Tutkielman avulla voidaan saada tietoa arktisuuden esittämisestä ja johtopäätöksenä on, että arktisuutta esitetään aineistossa kahden temaattisen kehyksen avulla, jotka ovat “ääriolosuhteiden arktisuus” ja “innovaatioiden arktisuus”. Kehyksiin kuuluu erilaisia representaatioita, mutta kehyksiä perustellaan läpi aineiston ilmastonmuutoksen arktisuuteen kiinnittämällä huomiolla ja globaalilla uhalla. Tavoitteena on määritellä arktisuuden käsite halutulla tavalla, esittää Suomi arktisuuden asiantuntijana ja näin saavuttaa kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Samalla kirkastetaan Suomen maakuvaa ja luodaan käsityksiä siitä, mitä arktisuus on.