Tärkeää työtä vähillä resursseilla : kyselytutkimus lastensuojelutyöntekijöiden työtyytyväisyydestä Satakunnassa
Sivonen, Janne (2019)
Sivonen, Janne
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152586
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Satakunnan lastensuojelun työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tässä tutkielmassa lastensuojelun työntekijöillä tarkoitetaan viranomaistoimintana lastensuojelutyötä tekeviä sosiaalihuollon ammattilaisia, kuten sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja perhetyöntekijöitä.
Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa lastensuojelutyöntekijöiden yleistä työtyytyväisyyttä ja työtyytyväisyyden osatekijöitä Satakunnan alueella. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, millaisia vaatimus- ja voimavaratekijöitä lastensuojelutyö sisältää ja miten lastensuojelutyön työtyytyväisyyttä tulisi tutkimusaineiston valossa kehittää. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2018. Kyselyyn vastasi 63 henkilöä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla. Avointen kysymysten tuottama aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella lastensuojelun työntekijöiden yleinen työtyytyväisyys Satakunnassa näyttäytyy melko hyvänä. Lastensuojelutyö koettiin pääasiassa merkitykselliseksi, mielekkääksi ja haastavaksi, mikä luo vahvan potentiaalin hyvälle työn imulle. Työtyytyväisyyttä ja työn imua kuitenkin haastavat erilaiset vaatimustekijät, joista voimakkaimpana näyttäytyi liiallinen työmäärä, joka ilmeni esimerkiksi kuormittuneisuuden kokemuksien lisäksi sosiaalityöntekijöiden suositukset ylittävinä asiakasmäärinä sekä tehtävänimikkeestä riippumattomana työntekijöiden ylitöiden yleisyytenä. Lastensuojelun työntekijät kaipaisivat myös vahvempaa ammatillista tukea, erityisesti esimiehiltään. Sosiaalista tukea pidetään jaksamisen kannalta arvokkaana ja työyhteisöt näyttäytyvät kuormitukselta suojaavana tekijänä.
Lastensuojelussa kaavaillut ja jo osittain toimintaankin otetut systeemisen mallin periaatteet kohtaavat myös tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot niistä teemoista, joita tulisi vahvistaa lastensuojelun työntekijöiden työtyytyväisyyden parantamiseksi, vaikka systeemisen mallin tavoitteet eivät ensisijaisesti liity työtyytyväisyyden parantamiseen. Näyttää kuitenkin siltä, että yksistään systeemiseen malliin siirtyminen ei riitä parantamaan työntekijöiden työtyytyväisyyttä, vaan työtyytyväisyyden parantamiseksi ja systeemisen mallin potentiaalisten hyötyjen konkretisoimiseksi olisi puututtava myös liian suuriin asiakasmääriin.
Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa lastensuojelutyöntekijöiden yleistä työtyytyväisyyttä ja työtyytyväisyyden osatekijöitä Satakunnan alueella. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, millaisia vaatimus- ja voimavaratekijöitä lastensuojelutyö sisältää ja miten lastensuojelutyön työtyytyväisyyttä tulisi tutkimusaineiston valossa kehittää. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2018. Kyselyyn vastasi 63 henkilöä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla. Avointen kysymysten tuottama aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella lastensuojelun työntekijöiden yleinen työtyytyväisyys Satakunnassa näyttäytyy melko hyvänä. Lastensuojelutyö koettiin pääasiassa merkitykselliseksi, mielekkääksi ja haastavaksi, mikä luo vahvan potentiaalin hyvälle työn imulle. Työtyytyväisyyttä ja työn imua kuitenkin haastavat erilaiset vaatimustekijät, joista voimakkaimpana näyttäytyi liiallinen työmäärä, joka ilmeni esimerkiksi kuormittuneisuuden kokemuksien lisäksi sosiaalityöntekijöiden suositukset ylittävinä asiakasmäärinä sekä tehtävänimikkeestä riippumattomana työntekijöiden ylitöiden yleisyytenä. Lastensuojelun työntekijät kaipaisivat myös vahvempaa ammatillista tukea, erityisesti esimiehiltään. Sosiaalista tukea pidetään jaksamisen kannalta arvokkaana ja työyhteisöt näyttäytyvät kuormitukselta suojaavana tekijänä.
Lastensuojelussa kaavaillut ja jo osittain toimintaankin otetut systeemisen mallin periaatteet kohtaavat myös tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot niistä teemoista, joita tulisi vahvistaa lastensuojelun työntekijöiden työtyytyväisyyden parantamiseksi, vaikka systeemisen mallin tavoitteet eivät ensisijaisesti liity työtyytyväisyyden parantamiseen. Näyttää kuitenkin siltä, että yksistään systeemiseen malliin siirtyminen ei riitä parantamaan työntekijöiden työtyytyväisyyttä, vaan työtyytyväisyyden parantamiseksi ja systeemisen mallin potentiaalisten hyötyjen konkretisoimiseksi olisi puututtava myös liian suuriin asiakasmääriin.