Rahoituksella ilmastotekoja? : vihreän rahoituksen käytön syyt ja vaikutukset julkisissa investoinneissa

Abstract

Green bondit eli vihreät joukkovelkakirjalainat ovat vuosi vuodelta suositumpia, mikä osoittaa, että vastuullisuudesta on tullut merkittävä kriteeri etenkin kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille. Pääomia investoidaan eettisesti kestäviin ja ympäristön hyvinvointia huomioiviin hankkeisiin enenevissä määrin. Sijoittajille suunnatun vihreän joukkovelkakirjalainan vastapuolella on asiakkaille tarjottava vihreä rahoitus. Kuntarahoituksen tarjoamaa vihreää rahoitusta käytetään julkisten toimijoiden ympäristömyönteisten investointien rahoittamisessa. Ympäristöasioiden huomioon ottaminen tuo uuden näkökulman mukaan taloudelliseen päätöksentekoon. Vihreän rahoituksen tavoitteena on vauhdittaa kuntien ympäristöhankkeita sekä kannustaa kuntia tekemään kestäviä ratkaisuja ja päätöksiä, jotka edistävät puhtaita ja energiatehokkaita investointeja sekä tehostavat kiertotaloutta.

Vihreä rahoitus ilmiönä liittyy ympäristövastuullisuuden huomioimiseen julkisissa investoinneissa sekä ilmastotavoitteiden edistämiseen kestävän kehityksen hankkeilla. Ilmiötä tarkastellaan vihreän rahoituksen toteuttajien näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää vihreän rahoituksen käytön syitä ja vaikutuksia julkisissa investoinneissa. Tarkoituksena on edistää ymmärrystä vihreästä rahoituksesta ja sen hyödyntämisestä organisaatioissa.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto koostui puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Kohderyhminä olivat neljä vihreän rahoituksen hanketta Pirkanmaalla sekä lähialueella. Nämä kohteet kattoivat julkisen liikenteen, energiatehokkuuden sekä kestävän rakentamisen kategoriat. Analysoinnissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analysointia ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä ja keskeisimpinä periaatteina olivat kestävä kehitys, vastuullinen sijoittaminen ja vihreä rahoitus.

Tutkielman keskeisimmät tulokset osoittavat, että vihreää rahoitusta käytetään organisaatioissa kilpailukykyisen hinnan, erilaisten hyötyjen ja taloudellisten säästöjen vuoksi. Hyödyt liittyvät esimerkiksi imagoetuun, kustannusten alenemiseen sekä ilmastotekojen toteuttamiseen. Vihreän rahoituksen käyttämiseen voi lisäksi vaikuttaa toimintaympäristöstä tuleva paine. Vihreän rahoituksen suoria vaikutuksia on haastava näyttää toteen, minkä vuoksi vaikutuksiksi arvioitiin lähinnä taloudelliset, imagolliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä koulujen osalta kasvatuksellinen näkökulma. Ei ole yksiselitteistä, mitkä vaikutuksista ovat vihreän rahoituksen ansiota, mitkä itse hankkeesta johtuvia sekä minkä tasoisia vaikutukset aidosti ovat. Tähän monitulkintaisuuteen liitetään yhteisten ja luotettavien määritelmien sekä standardien puute, minkä vuoksi tuloksissa nostettiin esiin tarve yhtenäisten arviointikriteerien, raportointiohjeiden sekä valvonnan luomiselle.