Kelan perustoimeentulotuen hakemuslomake teorioiden ristitulessa : mitä M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja Niklas Luhmannin systeemiteoria kertovat Kelan perustoimeentulotuen hakemuslomakkeesta
Meronen, Rica (2019)
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152580
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tuoda näkyväksi Kelan perustoimeentulotuen hakulomakkeen monia toimintafunktioita. Tyhjä hakulomake edustaa organisaatiota ja toimii välineenä, jonka avulla asiakas ja organisaatio kommunikoivat. Vaikka kyseessä on Kelan toimintaa tukeva asiakirja, siihen perustuva perustoimeentulotuen laskelma on yleisesti käytössä kuntien sosiaalitoimistoissa, kun täytyy selvittää asiakkaan nykytilannetta.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat Luhmannin yleinen systeemiteoria ja M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Keskeisessä asemassa on kieliteoriaan liittyvä metafunktion käsite. Aineistona toimii Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilta löytyvä tyhjä perustoimeentulotuen hakulomake. Tutkielmassa esitetään Kela yksifunktioisena organisaatiosysteeminä, joka toimi systeemiteorian systeemille ominaisesti. Tässä kontekstissa systeemin asiakirjoilla on systeemin toimintaa tukeva tehtävä. Systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioajattelu laajentaa asiakirjan tehtäviä ja luokittelee ne kolmeen perusfunktioon. Tutkimus on aineistokeskeinen. Lomake esitellään osio kerrallaan ja jokaisesta osiosta osoitetaan, miten esille nostettu asia on yhteydessä teoriataustaan.
Tutkimusasetelmassa esitellään perustoimeentulotuen hakulomaketta organisaation edustajana. Tässä tehtävässä asiakirjalla on ennakkoon määritelty tarkoitus. Hakulomake on laadittu tiedon keräämistä ja nopeata käsittelyä varten. Lomake on teksti ja sen tarkoitus välitetään tekstille ominaisin keinoin: kuvilla, erikokoisilla fonteilla ja tarjoamalla erityyppisiä vastausvaihtoehtoja.
Johtopäätöksenä on, että lomake toimii organisaation ja asiakkaan välisenä vuorovaikutuskanavana. Vuorovaikutusta tapahtuu sekä täyttötilanteessa että koko asiointiprosessin aikana. Hakulomaketta täyttäessään asiakas vastaa organisaation aloittamaan vuoropuheluun. Hakulomakkeessa aloitettu vuoropuhelu jatkuu asiointiprosessin edetessä. Asiakirja mahdollistaa asiakkaalle rajoitetun vuoropuhelun, joka on tiukasti säädelty. Hakulomakkeessa esitetyt kysymykset on määritelty lainsäädännössä ja lomakkeen rakenne noudattaa asiakirjan standardirakennetta. Hakulomake ei vastaa asiakkaan kysymyksiin tai tarjoa vastauksia asiakkaan puolesta. Täytetty ja viranomaiselle lähetetty hakulomake on todiste asioinnista. Sen pohjalta tehdään päätöksiä. Lomakkeeseen on sidottu valta.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat Luhmannin yleinen systeemiteoria ja M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Keskeisessä asemassa on kieliteoriaan liittyvä metafunktion käsite. Aineistona toimii Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilta löytyvä tyhjä perustoimeentulotuen hakulomake. Tutkielmassa esitetään Kela yksifunktioisena organisaatiosysteeminä, joka toimi systeemiteorian systeemille ominaisesti. Tässä kontekstissa systeemin asiakirjoilla on systeemin toimintaa tukeva tehtävä. Systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioajattelu laajentaa asiakirjan tehtäviä ja luokittelee ne kolmeen perusfunktioon. Tutkimus on aineistokeskeinen. Lomake esitellään osio kerrallaan ja jokaisesta osiosta osoitetaan, miten esille nostettu asia on yhteydessä teoriataustaan.
Tutkimusasetelmassa esitellään perustoimeentulotuen hakulomaketta organisaation edustajana. Tässä tehtävässä asiakirjalla on ennakkoon määritelty tarkoitus. Hakulomake on laadittu tiedon keräämistä ja nopeata käsittelyä varten. Lomake on teksti ja sen tarkoitus välitetään tekstille ominaisin keinoin: kuvilla, erikokoisilla fonteilla ja tarjoamalla erityyppisiä vastausvaihtoehtoja.
Johtopäätöksenä on, että lomake toimii organisaation ja asiakkaan välisenä vuorovaikutuskanavana. Vuorovaikutusta tapahtuu sekä täyttötilanteessa että koko asiointiprosessin aikana. Hakulomaketta täyttäessään asiakas vastaa organisaation aloittamaan vuoropuheluun. Hakulomakkeessa aloitettu vuoropuhelu jatkuu asiointiprosessin edetessä. Asiakirja mahdollistaa asiakkaalle rajoitetun vuoropuhelun, joka on tiukasti säädelty. Hakulomakkeessa esitetyt kysymykset on määritelty lainsäädännössä ja lomakkeen rakenne noudattaa asiakirjan standardirakennetta. Hakulomake ei vastaa asiakkaan kysymyksiin tai tarjoa vastauksia asiakkaan puolesta. Täytetty ja viranomaiselle lähetetty hakulomake on todiste asioinnista. Sen pohjalta tehdään päätöksiä. Lomakkeeseen on sidottu valta.