Amerikanisaation jäljillä : Amerikanisaation käsitteen määritelmät ja käyttö joukkoviestintä- ja mediatutkimuksessa
Kaarninen, Valpuri (2019)
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152574
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassa, mitä amerikanisaation käsite tarkoittaa ja miten sitä käytetään joukkoviestintä- ja mediatutkimuksen kentällä. Lähestyn näitä kysymyksiä tekemällä yleiskatsauksen amerikanisaation käsitteen käyttöö tutkimusalan journaaleissa julkaistuissa tieteellisissä artikkeleissa sekä analysoimalla tulkitsevan käsitetutkimuksen avulla tarkemmin kuutta alan tutkimusartikkelia.
Tutkielmani metodina toimii tulkitseva käsitetutkimus, jonka avulla kuvaan amerikanisaation määritelmiä ja tulkitsen sen saamien merkitysten kokonaisuutta. Etsin myös määritelmiin sisältyviä ideologisia ja vallankäyttöön liittyviä merkityksiä. Valitsemiani artikkeleita erittelemällä selvitän amerikanisaation määrittelyjen mahdollista jaettua ydinsisältöä sekä sitä, millaisia keskusteluja käsitteen käyttöön sisältyy sen reuna-alueilla. Tekemäni havainnot tarjoavat ainesta pohtia, miten amerikanisaation käsitettä voitaisiin jatkossa hyödyntää joukkoviestintä- ja mediatutkimuksessa.
Analyysini perusteella amerikanisaation määritelmien yhteiseksi osaksi muodostuu jo termin luonteen huomioon ottaen vähemmän yllättävästi, että se on muutosprosessi, jossa amerikkalaiset vaikutteet johtavat muutoksiin ei-amerikkalaisissa kulttuureissa. Erittelemieni artikkeleiden tavoissa lähestyä amerikanisaatiota keskustelun reuna-alueiksi muodostuivat amerikkalaisuuden piirteet, amerikanisaation leviämismekanismit, kulttuuri-imperialismi ja assimilaatio, amerikanisaation suhde kulutuskulttuuriin, amerikanisaatioon liittyvä valta, amerikanisaatiota koskevat pelot ja amerikanisaation positiiviset puolet.
Amerikanisaation käsitettä käytettiin valituissa artikkeleissa pintapuolisesti, eikä se vaikuta joukkoviestintä- ja mediatutkimuksen alalla pitkälle teoretisoidulta käsitteeltä. Käsitteen käytössä tuntuvat painavan osittain historialliset painolastit amerikanisaatiosta kulttuuri-imperialismina ja toisaalta globalisaation nousu 2000-luvun kuluessa käsitteeksi, joka selittää ylikansallisia kulttuurisia virtoja maailmassa. Koska amerikanisaatio on vahvasti mediakenttään liittyvä reaalimaailman ilmiö, sen pidemmälle viety käsitteellistäminen voisi olla tutkimusalan kannalta kiinnostavaa ja hyödyllistä. Mikäli tiettyjä ilmiöitä alettaisiin tarkastella suhteessa amerikanisaatioon, saattaisi avautua hienosyisempi näkymä siihen, mitä eri asioita ja prosesseja amerikanisaatio pitää sisälläään, ja kuinka laajasta ilmiöstä kaiken kaikkiaan on kysymys. Käsitteen todellinen hyödyntäminen edellyttäisi sen teoretisointia esimerkiksi muiden yhteiskuntatieteellisten alojen malleja seuraten.
Tutkielmani metodina toimii tulkitseva käsitetutkimus, jonka avulla kuvaan amerikanisaation määritelmiä ja tulkitsen sen saamien merkitysten kokonaisuutta. Etsin myös määritelmiin sisältyviä ideologisia ja vallankäyttöön liittyviä merkityksiä. Valitsemiani artikkeleita erittelemällä selvitän amerikanisaation määrittelyjen mahdollista jaettua ydinsisältöä sekä sitä, millaisia keskusteluja käsitteen käyttöön sisältyy sen reuna-alueilla. Tekemäni havainnot tarjoavat ainesta pohtia, miten amerikanisaation käsitettä voitaisiin jatkossa hyödyntää joukkoviestintä- ja mediatutkimuksessa.
Analyysini perusteella amerikanisaation määritelmien yhteiseksi osaksi muodostuu jo termin luonteen huomioon ottaen vähemmän yllättävästi, että se on muutosprosessi, jossa amerikkalaiset vaikutteet johtavat muutoksiin ei-amerikkalaisissa kulttuureissa. Erittelemieni artikkeleiden tavoissa lähestyä amerikanisaatiota keskustelun reuna-alueiksi muodostuivat amerikkalaisuuden piirteet, amerikanisaation leviämismekanismit, kulttuuri-imperialismi ja assimilaatio, amerikanisaation suhde kulutuskulttuuriin, amerikanisaatioon liittyvä valta, amerikanisaatiota koskevat pelot ja amerikanisaation positiiviset puolet.
Amerikanisaation käsitettä käytettiin valituissa artikkeleissa pintapuolisesti, eikä se vaikuta joukkoviestintä- ja mediatutkimuksen alalla pitkälle teoretisoidulta käsitteeltä. Käsitteen käytössä tuntuvat painavan osittain historialliset painolastit amerikanisaatiosta kulttuuri-imperialismina ja toisaalta globalisaation nousu 2000-luvun kuluessa käsitteeksi, joka selittää ylikansallisia kulttuurisia virtoja maailmassa. Koska amerikanisaatio on vahvasti mediakenttään liittyvä reaalimaailman ilmiö, sen pidemmälle viety käsitteellistäminen voisi olla tutkimusalan kannalta kiinnostavaa ja hyödyllistä. Mikäli tiettyjä ilmiöitä alettaisiin tarkastella suhteessa amerikanisaatioon, saattaisi avautua hienosyisempi näkymä siihen, mitä eri asioita ja prosesseja amerikanisaatio pitää sisälläään, ja kuinka laajasta ilmiöstä kaiken kaikkiaan on kysymys. Käsitteen todellinen hyödyntäminen edellyttäisi sen teoretisointia esimerkiksi muiden yhteiskuntatieteellisten alojen malleja seuraten.