Opetussuunnitelmaan ja sen sisältöihin on vaikea vaikuttaa : Korkeakouluopiskelijoiden tulkintoja opetussuunnitelman omistajuudesta, osallisuudesta ja osallistumattomuudesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa korkeakouluopiskelijoiden käsityksistä, mielikuvista ja subjektiivisesta ajattelusta koskien korkeakoulujen opetussuunnitelmien omistajuutta sekä osallisuuden ja osallistumattomuuden merkityksistä nyt ja myöhemmin opiskelijoiden elämässä. Osallisuudesta on paljon tutkimustietoa eri tieteenaloilta ja osallisuutta käsitteenä on lähestytty monesta eri näkökulmasta varsinkin viimeisten vuosikymmenten aikana. Osallisuudesta onkin tullut arvo itsessään ja sitä käytetään, vaikka kyse olisikin vain näennäisestä osallisuudesta. Osallisuutta tutkiessa tutkitaan epäsuorasti, mutta myös väistämättä osallistumattomuutta.

Tutkimusaineisto (N=45) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen yliopisto-opiskelijoilta. Eläytymismenetelmän periaatteita noudattaen laadittiin kaksi kehyskertomusta, joissa varioitiin yhtä tekijää. Vastaajat eläytyivät ja kirjoittivat jatkoa kehyskertomuksille, joissa tarinan päähenkilö oli joko saanut useita mahdollisuuksia osallistua tai vain harvoja mahdollisuuksia osallistua opintojen sisällölliseen suunnitteluun. Lisäksi kehyskertomuksissa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan osallisuuden ja osallistumattomuuden merkityksistä nyt ja myöhemmin elämässä. Tutkimukseen osallistuneiden kirjoittamista tarinoista analysoitiin heidän kuvaamaa omistajuutta opetussuunnitelmaan, jota suhteutettiin opetussuunnitelmakäsitysten omistajuuksiin. Osallisuuden ja osallistumattomuuden merkityksistä kertovista tarinoista konstruoitiin teemoja, jotka olivat selkeästi havaittavissa aineistosta.

Tutkimus osoittaa yleisesti, että osallisuuden ja osallistumattomuuden kokemuksilla on merkittäviä vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden elämään. Osallisuuden kokemuksien kautta vastaajat kuvasivat opetussuunnitelmien omistajuutta jaetuksi, kun taas osallistumattomuuden kokemuksien kautta opetussuunnitelma nähtiin keinona hallita opiskelijoiden oppimistuloksia joko yliopiston sisä- tai ulkopuolelta, eikä opiskelijoilla ollut omistajuutta opetussuunnitelmaan. Lisäksi osallisuuden ja osallistumattomuuden merkityksillä tuotiin esille, kuinka ne muovaavat korkeakouluopiskelijan oman identiteetin, akateemisen identiteetin ja ammatillisen identiteetin rakentumista ja kehittymistä sekä sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistumista.