Onko kaupungilla valta valita? Toimijuuden ymmärtäminen strukturalistisesta näkökulmasta
Weander, Janne (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907102539
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907102539
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymykseen kaupunkien strategiatyön merkityksestä niiden elinvoiman kehittämisen työkaluna. Tutkimus analysoi neljän rakennemuutosta läpikäyvän Itä-Suomen kaupungin strategiaa suhteessa niiden haasteisiin ja esittää teoreettisen viitekehyksen strukturaalisten, rakentavien ja kaupunkien toimintaympäristöä sekä identiteettiä määrittävien tekijöiden löytymiseksi. Teoreettisen viitekehyksen avulla työ analysoi tutkittavien kaupunkien identiteettiä sekä kykyä jalostaa toimintaympäristöä määrittäviä annettuja tai luotuja rakenteita strategiseksi voimavaraksi.
Tutkimus toteutettiin arvioimalla strategian muodostamisprosessia, strategiaan julkilausuttuja tavoitteita sekä lähtöolettamuksia ja eri teemojen kautta analysoimalla näistä strukturalistisia tekijöitä. Temaattisen luokittelun jälkeen arvioitiin tutkimuskohteiden identiteettiä ja haluttua tahtotilaa perustuen strategiaan sekä muuhun aineistoon ja ympäristöä rajoittaviin tekijöihin. Analyysin kautta tavoitettiin ymmärrys tutkimuskohteiden sosiaalisesta identiteetistä, strukturalistisista rajoittavista tekijöistä sekä strategian- ja strategiatyön merkityksestä käytännössä.
Työ on teoreettiselta taustaltaan poikkitieteellinen ja teoreettinen viitekehys pohjautuu kansantaloustieteiden uuteen aluetalousteoriaan, sosiaalisen konstruktivismiin sekä strategiatutkimukseen ja johtamistieteisin. Tutkimus on luonteeltaan emansipatorinen ja sen tavoite on paljastaa valtarakenteita, jotka määrittävät mitä julkisessa strategiatyössä kirjataan strategiaan sekä rajataan toiseudeksi strategiatyön ulkopuolelle. Tavoitteena on, että lukija oivaltaa strukturalististen rakenteiden hahmottamisen tärkeyden sekä kykenee soveltamaan esitettyä teoriamallia osana julkisen sektorin strategia- ja sidosryhmätyötä.
Tutkimus toteutettiin arvioimalla strategian muodostamisprosessia, strategiaan julkilausuttuja tavoitteita sekä lähtöolettamuksia ja eri teemojen kautta analysoimalla näistä strukturalistisia tekijöitä. Temaattisen luokittelun jälkeen arvioitiin tutkimuskohteiden identiteettiä ja haluttua tahtotilaa perustuen strategiaan sekä muuhun aineistoon ja ympäristöä rajoittaviin tekijöihin. Analyysin kautta tavoitettiin ymmärrys tutkimuskohteiden sosiaalisesta identiteetistä, strukturalistisista rajoittavista tekijöistä sekä strategian- ja strategiatyön merkityksestä käytännössä.
Työ on teoreettiselta taustaltaan poikkitieteellinen ja teoreettinen viitekehys pohjautuu kansantaloustieteiden uuteen aluetalousteoriaan, sosiaalisen konstruktivismiin sekä strategiatutkimukseen ja johtamistieteisin. Tutkimus on luonteeltaan emansipatorinen ja sen tavoite on paljastaa valtarakenteita, jotka määrittävät mitä julkisessa strategiatyössä kirjataan strategiaan sekä rajataan toiseudeksi strategiatyön ulkopuolelle. Tavoitteena on, että lukija oivaltaa strukturalististen rakenteiden hahmottamisen tärkeyden sekä kykenee soveltamaan esitettyä teoriamallia osana julkisen sektorin strategia- ja sidosryhmätyötä.