Naurettava ylpeys ja selviytymisen vimma : Ihmiskuva ja resilienssin strategiat Sirkku Peltolan näytelmissä Suomen hevonen, Yksiöön en Äitee ota, Lämminveriset ja Hevosten keinu
Järvensivu, Annakaisa (2019)
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907092528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907092528
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Sirkku Peltolan neliosaisen Kotala-näytelmäsarjan (Suomen hevonen, Yksiöön en Äitee ota, Lämminveriset ja Hevosten keinu) henkilöhahmoja. Analysoin näytelmien kollektiivisena päähenkilönä esiintyvää Kotalan perhettä kahden keskeisen teeman, naurettavan ylpeyden ja selviytymisen vimman, kautta. Tarkoitukseni on selvittää, miten henkilöhahmot ilmentävät toiminnassaan psykologista resilienssiä, eli selviytymiskykyisyyttä, millaisia selviytymisen strategioita heillä on ja millaista ihmiskuvaa näytelmät henkilöhahmojensa kautta rakentavat. Henkilöhahmojen toimintatavat ovat ymmärrettävissä vain yhteydessä näytelmien juonirakenteisiin, joten käyn jokaisen näytelmän juonirakenteen läpi, tehden havaintoja myös niiden dramaturgisesta muodosta. Näitä peilaan johdantoluvussa esittelemiini historiallisiin dramaturgiamalleihin, Freytagin kaavana tunnettuun klassisen suljetun draaman malliin ja Bertolt Brechtin eeppisen teatterin teoriaan. Tutkimukseni on draaman lähiluvun kautta tapahtuvaa draamaanalyysiä.
Temaattisen analyysin taustateoriat olen lainannut psykologiasta, tarkemmin sanottuna resilienssitutkimuksesta, sekä filosofiasta. Resilienssitutkimuksen osalta keskeisinä lähteinä ovat psykologi,
psykoterapeutti Soili Poijulan teos Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito sekä neuropsykiatri Boris Cyrulnikin teos Ihmeellinen kurjuus. Filosofian osalta taustateoriani pohjana on psykiatrin ratkaisukeskeisen terapeutin ja filosofin Antti S. Mattilan tutkimustyö näkökulman vaihtamisen taidosta. Teemaattisen analyysin keskeiset käsitteet ovat ihmiskäsitys, resilienssi ja näkökulman vaihtamisen taito eli reframing.
Kotalan perheen jäsenien resilienssiä edesauttavista strategioista piirteistä nousee esiin toiveikkuus, huumori, hengellisyys ja rakkauden monet muodot. Rakkauden eri muotoja ovat perheen keskinäinen solidaarisuus, sukupolvien välinen yhteys, romanttisen rakkauden toivo ja altruismi. Keskeisenä välineenä Kotaloiden selviytymisen strategioissa on näkökulman vaihtamisen taito. Kotalat osoittavat toiminnassaan resilienssiä, joka ilmenee kompetenssin säilyttämisenä, luovuutena ja suuntautumisena kohti tulevaisuutta.
Näytelmien ihmiskuva on moniulotteinen. Sitä ei määritä traagiselle maailman kuvalle tyypillinen determinismi, eikä toisaalta myöskään Brechtin eeppisen teatterin ajatus yhteiskunnasta yksilön ajattelua määrittelevänä voimana. Maailma, jossa henkilöt elävät näyttäytyy kompleksisena ja vaativana paikkana elää, mutta Kotalan perheenjäsenet säilyttävät vapauden suhteessa valitseviin olosuhteisiin näkökulman vaihtamisen taidolla. Henkilöt määrittyvät yhteydessä perheeseen, ja sen muodostamiin ihmissuhteisiin.
Vaikka perheenjäsenet riitelevät jatkuvasti toistensa kanssa, on ihmissuhteiden pohjalla vankkumaton keskinäinen, pintaa syvemmälle ulottuva solidaarisuus.
Temaattisen analyysin taustateoriat olen lainannut psykologiasta, tarkemmin sanottuna resilienssitutkimuksesta, sekä filosofiasta. Resilienssitutkimuksen osalta keskeisinä lähteinä ovat psykologi,
psykoterapeutti Soili Poijulan teos Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito sekä neuropsykiatri Boris Cyrulnikin teos Ihmeellinen kurjuus. Filosofian osalta taustateoriani pohjana on psykiatrin ratkaisukeskeisen terapeutin ja filosofin Antti S. Mattilan tutkimustyö näkökulman vaihtamisen taidosta. Teemaattisen analyysin keskeiset käsitteet ovat ihmiskäsitys, resilienssi ja näkökulman vaihtamisen taito eli reframing.
Kotalan perheen jäsenien resilienssiä edesauttavista strategioista piirteistä nousee esiin toiveikkuus, huumori, hengellisyys ja rakkauden monet muodot. Rakkauden eri muotoja ovat perheen keskinäinen solidaarisuus, sukupolvien välinen yhteys, romanttisen rakkauden toivo ja altruismi. Keskeisenä välineenä Kotaloiden selviytymisen strategioissa on näkökulman vaihtamisen taito. Kotalat osoittavat toiminnassaan resilienssiä, joka ilmenee kompetenssin säilyttämisenä, luovuutena ja suuntautumisena kohti tulevaisuutta.
Näytelmien ihmiskuva on moniulotteinen. Sitä ei määritä traagiselle maailman kuvalle tyypillinen determinismi, eikä toisaalta myöskään Brechtin eeppisen teatterin ajatus yhteiskunnasta yksilön ajattelua määrittelevänä voimana. Maailma, jossa henkilöt elävät näyttäytyy kompleksisena ja vaativana paikkana elää, mutta Kotalan perheenjäsenet säilyttävät vapauden suhteessa valitseviin olosuhteisiin näkökulman vaihtamisen taidolla. Henkilöt määrittyvät yhteydessä perheeseen, ja sen muodostamiin ihmissuhteisiin.
Vaikka perheenjäsenet riitelevät jatkuvasti toistensa kanssa, on ihmissuhteiden pohjalla vankkumaton keskinäinen, pintaa syvemmälle ulottuva solidaarisuus.