Muutosjohtamisen haasteellisuus - Case Etelä-Savon maaakunta- ja sote-uudistus
Ylönen, Samu (2019)
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907092526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907092526
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee muutosjohtamista. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa muutosjohtamisen aihepiirin haasteellisuudesta. Muutosjohtamisen haastavaa aihepiiriä lähestytään tässä tutkielmassa Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistuksen virkamiesvalmistelun tapausesimerkin kautta. Valitun tapausesimerkin kautta tuodaan esille muutosjohtaminen moninaisia haasteita, minkä lisäksi selvitetään mistä nämä haasteet johtuvat.
Maakunta- ja sote-uudistus on viime vuosien aikana ollut keskeinen julkisen sektorin reformi, jolla muuttuvan ympäristön haasteisiin on pyritty vastaamaan. Muutosjohtamista voidaankin pitää keskeisenä aihepiirinä tämän suuren hallinnollisen uudistuksen kannalta. Muutosjohtamisen onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät, joista suoritettavan uudistuksen konteksti ja johtamiseen valitut keinot ovat merkittävässä roolissa lopputuloksen kannalta. Muutosjohtamisen aihepiiri on pohjimmiltaan hyvin monitulkintainen ja näkökulmasidonnainen, sillä yhtä oikeaa näkemystä tai tapaa muutosjohtamiseen ei voida antaa tai määritellä. Muutosjohtamisen kannalta onkin tärkeää ymmärtää yksittäisen muutosprosessin tapauskohtaisuus ja muutosjohtamisen teorian tarjoamat mahdollisuudet, jotta suoritettavaa muutosta voidaan pyrkiä viemään haluttuun suuntaan.
Tämä tutkielma edustaa kvalitatiivista tapaustutkimusta. Tutkielman toteutus perustuu aineistolähtöiseen analyysiin, jossa eteneminen tapahtuu induktiivisen päättelyn logiikan mukaisesti. Tutkielmaa varten kerätty aineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin luokittelun ja teemoittelun avulla. Tutkielmaa varten haastateltiin yhteensä yhdeksää Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajaa. Muutosjohtajien haastattelut sijoittuivat marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 väliselle ajanjaksolle. Suoritetut haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatellut muutosjohtajat työskentelevät virkansa puolesta johtavassa asemassa.
Haastatellut muutosjohtajat olivat hyvin yhtä mieltä siitä, mitä haasteita maakunta- ja sote-uudistus on pitänyt sisällään. Vaikka muutosjohtajat olivat hyvin yksimielisiä havaittujen haasteiden suhteen oli muutosjohtajien välillä selkeästi havaittavia painotuseroja haasteiden merkityksellisyyden ja tärkeyden kokemuksen suhteen. Tutkielmaa varten kerätyn aineiston pohjalta merkittävimmäksi löydökseksi muodostui epävarmuuden haaste. Epävarmuus nousi keskeiseksi haasteeksi niin yksittäisenä haasteena kuin haasteita yhteen sitovien ominaisuuksiensa kautta. Epävarmuuden haasteessa on vahvasti nähtävissä sekä valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistuksen tilanne että haastatteluajankohdan vaikutus. Muutosjohtamisen teorioissa epävarmuus näyttäytyy muutosjohtamista vaikeuttavana ilmiönä, mikä entisestään korostaa tämän haasteen merkityksellisyyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtamisessa on havaittavissa useita haasteita asioiden kuin ihmisten johtamisen näkökulmiin liittyen. Nämä haasteet johtuvat ensisijaisesti valtakunnallisesta uudistuksen tilanteesta sekä maakunnallisista erityispiirteistä.
Maakunta- ja sote-uudistus on viime vuosien aikana ollut keskeinen julkisen sektorin reformi, jolla muuttuvan ympäristön haasteisiin on pyritty vastaamaan. Muutosjohtamista voidaankin pitää keskeisenä aihepiirinä tämän suuren hallinnollisen uudistuksen kannalta. Muutosjohtamisen onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät, joista suoritettavan uudistuksen konteksti ja johtamiseen valitut keinot ovat merkittävässä roolissa lopputuloksen kannalta. Muutosjohtamisen aihepiiri on pohjimmiltaan hyvin monitulkintainen ja näkökulmasidonnainen, sillä yhtä oikeaa näkemystä tai tapaa muutosjohtamiseen ei voida antaa tai määritellä. Muutosjohtamisen kannalta onkin tärkeää ymmärtää yksittäisen muutosprosessin tapauskohtaisuus ja muutosjohtamisen teorian tarjoamat mahdollisuudet, jotta suoritettavaa muutosta voidaan pyrkiä viemään haluttuun suuntaan.
Tämä tutkielma edustaa kvalitatiivista tapaustutkimusta. Tutkielman toteutus perustuu aineistolähtöiseen analyysiin, jossa eteneminen tapahtuu induktiivisen päättelyn logiikan mukaisesti. Tutkielmaa varten kerätty aineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin luokittelun ja teemoittelun avulla. Tutkielmaa varten haastateltiin yhteensä yhdeksää Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajaa. Muutosjohtajien haastattelut sijoittuivat marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 väliselle ajanjaksolle. Suoritetut haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatellut muutosjohtajat työskentelevät virkansa puolesta johtavassa asemassa.
Haastatellut muutosjohtajat olivat hyvin yhtä mieltä siitä, mitä haasteita maakunta- ja sote-uudistus on pitänyt sisällään. Vaikka muutosjohtajat olivat hyvin yksimielisiä havaittujen haasteiden suhteen oli muutosjohtajien välillä selkeästi havaittavia painotuseroja haasteiden merkityksellisyyden ja tärkeyden kokemuksen suhteen. Tutkielmaa varten kerätyn aineiston pohjalta merkittävimmäksi löydökseksi muodostui epävarmuuden haaste. Epävarmuus nousi keskeiseksi haasteeksi niin yksittäisenä haasteena kuin haasteita yhteen sitovien ominaisuuksiensa kautta. Epävarmuuden haasteessa on vahvasti nähtävissä sekä valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistuksen tilanne että haastatteluajankohdan vaikutus. Muutosjohtamisen teorioissa epävarmuus näyttäytyy muutosjohtamista vaikeuttavana ilmiönä, mikä entisestään korostaa tämän haasteen merkityksellisyyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtamisessa on havaittavissa useita haasteita asioiden kuin ihmisten johtamisen näkökulmiin liittyen. Nämä haasteet johtuvat ensisijaisesti valtakunnallisesta uudistuksen tilanteesta sekä maakunnallisista erityispiirteistä.