Lukukausimaksujen vaikutukset tehokkuuteen ja tasa-arvoon : systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä tutkimuksista
Kekola, Mari (2019)
Kekola, Mari
2019
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907082501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907082501
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on käsitellä korkea-asteen tutkintokoulutuksen maksullisuutta tasa-arvon ja tehokkuuden näkökulmista. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia lukukausimaksuilla on tasa-arvoon ja tehokkuuteen kansainvälisestä tutkimusnäkökulmasta tarkasteltuna sekä kiinnittää tulosten keskeiset löydökset osaksi suomalaista korkeakoulutuksen yhteiskuntapoliittista maksullisuuskeskustelua.
Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: Minkälaisia tasa-arvon ja tehokkuuden näkökulmia kansainvälinen tutkimuskirjallisuus voi tuottaa suomalaisen maksullisuuskeskustelun syvempään ymmärtämiseen ja tulkintaan?
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja analyysimenetelmänä käytettiin laadullista narratiivista synteesiä. Aineistoksi valikoitui yhteensä 23 kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000-2018. Lukukausimaksujen tasa-arvo ja tehokkuusvaikutuksia tarkasteltiin kolmen eri teeman kautta, jotka nimesin rahoituksellisiksi haasteiksi, sosiaalisiksi ja kulttuurisiksi haasteiksi sekä markkinalähtöisiksi ja globaaleiksi haasteiksi. Keskeistä oli suhteuttaa kansainvälisen tutkimuksen perusteella saatuja löydöksiä suomalaisen yhteiskuntapoliittisen maksullisuuskeskustelun osaksi. Tämä kirjallisuuskatsaus tarjoaa näkökulman maksullisuuden tasa-arvon ja tehokkuuden vaikutuksiin sekä siihen, millä tasolla korkeakoulutuksen maksullisuudesta keskustellaan Suomessa.
Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että lukukausimaksujen tehokkuuteen tai tasa-arvoon vaikuttaviin tekijöihin on kotimaisessa kontekstissa paneuduttu pääosin pintapuolisesti. Poliittista tahtotilaa syvällisemmälle keskustelulle ei näytä kuitenkaan olevan. Keskustelu näyttäytyykin niin, että kansainvälisiä tutkimustuloksia seurailevan taloustieteen näkemysten rinnalle, esitetään pääosin vain vasta-argumentteja lukukausimaksullisuudelle. Sen sijaan, että lopputuloksena voisi olla monitieteistä ja tarpeellista keskustelua, tuloksena on vastakkainasetteluun perustuvaa kommentointia.
Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella lukukausimaksuilla voidaan saada aikaiseksi positiivisia tasa-arvo ja tehokkuusvaikutuksia. Keskeistä kuitenkin on lukukausimaksujen sitominen toimivaan opiskelijarahoitus- ja lainajärjestelmään, joista tulosidonnaiset jälkikäteen maksettavat lainat nousevat ensisijaisesti suositeltavaksi malliksi. Tulosidonnaiset lainat eivät vaaranna mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista, vaan alentaisivat haasteita maksukykyyn sekä riskienhallintaan liittyen ja kannustaisivat osallistumista alemmista sosioekonomisista luokista.
Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: Minkälaisia tasa-arvon ja tehokkuuden näkökulmia kansainvälinen tutkimuskirjallisuus voi tuottaa suomalaisen maksullisuuskeskustelun syvempään ymmärtämiseen ja tulkintaan?
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja analyysimenetelmänä käytettiin laadullista narratiivista synteesiä. Aineistoksi valikoitui yhteensä 23 kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000-2018. Lukukausimaksujen tasa-arvo ja tehokkuusvaikutuksia tarkasteltiin kolmen eri teeman kautta, jotka nimesin rahoituksellisiksi haasteiksi, sosiaalisiksi ja kulttuurisiksi haasteiksi sekä markkinalähtöisiksi ja globaaleiksi haasteiksi. Keskeistä oli suhteuttaa kansainvälisen tutkimuksen perusteella saatuja löydöksiä suomalaisen yhteiskuntapoliittisen maksullisuuskeskustelun osaksi. Tämä kirjallisuuskatsaus tarjoaa näkökulman maksullisuuden tasa-arvon ja tehokkuuden vaikutuksiin sekä siihen, millä tasolla korkeakoulutuksen maksullisuudesta keskustellaan Suomessa.
Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että lukukausimaksujen tehokkuuteen tai tasa-arvoon vaikuttaviin tekijöihin on kotimaisessa kontekstissa paneuduttu pääosin pintapuolisesti. Poliittista tahtotilaa syvällisemmälle keskustelulle ei näytä kuitenkaan olevan. Keskustelu näyttäytyykin niin, että kansainvälisiä tutkimustuloksia seurailevan taloustieteen näkemysten rinnalle, esitetään pääosin vain vasta-argumentteja lukukausimaksullisuudelle. Sen sijaan, että lopputuloksena voisi olla monitieteistä ja tarpeellista keskustelua, tuloksena on vastakkainasetteluun perustuvaa kommentointia.
Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella lukukausimaksuilla voidaan saada aikaiseksi positiivisia tasa-arvo ja tehokkuusvaikutuksia. Keskeistä kuitenkin on lukukausimaksujen sitominen toimivaan opiskelijarahoitus- ja lainajärjestelmään, joista tulosidonnaiset jälkikäteen maksettavat lainat nousevat ensisijaisesti suositeltavaksi malliksi. Tulosidonnaiset lainat eivät vaaranna mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista, vaan alentaisivat haasteita maksukykyyn sekä riskienhallintaan liittyen ja kannustaisivat osallistumista alemmista sosioekonomisista luokista.