Maailma muuttuu, niin minäkin : opettajien kokemukset oppilaiden muuttumisesta, sen syistä ja seurauksista opettajuuteen
Hahl, Mia-Carita; Niskanen, Maija (2019)
Hahl, Mia-Carita
Niskanen, Maija
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907082495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907082495
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkään työssä olleiden luokanopettajien kokemuksia siitä, miten oppilaat ovat heidän työuransa aikana muuttuneet. Lisäksi tutkittiin, mitä syitä opettajat näille muutoksille antavat, ja kuinka opettajan työ näiden muutosten seurauksena on muuttunut. Näiden kysymysten kautta päädyttiin myös pohtimaan opettajuuden muutosta, kouluun kohdistuvia muutospaineita, vanhemmuuden haasteita sekä median vaikutusta. Samalla tarkasteltiin myös nykyisen yhteiskunnan ilmiöitä, ja näiden vaikutuksia lapsuuteen. Tämän tutkimuksen aihe on merkittävä, sillä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös koulun tulee kehittyä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, ja tässä opettajien näkökulma on olennainen.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen hermeneuttinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä aihetta lähestytään yhteiskunnan ilmiöiden, lapsuuden ja opettajuuden muutosten kautta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla yhdeksää luokanopettajaa loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisella otannalla niin, että haastatteluun osallistui opettajia useammalta paikkakunnalta sekä erityyppisistä kouluista. Lisäksi kriteerinä oli vähintään 20 vuoden työkokemus opettajana. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä mukaillen Tuomen ja Sarajärven (2018) esittelemää sisällönanalyysimallia.
Tutkimustuloksista ilmeni opettajien näkevän oppilaissa tapahtuneen monenlaisia muutoksia. Muutosta oli havaittu muun muassa oppilaiden keskittymiskyvyssä, asenteessa ja motivaatiossa koulua kohtaan, suhtautumisessa opettajaan auktoriteettina, oppilaan avoimuudessa, empatiakyvyssä ja rohkeudessa. Toisaalta todettiin, että näistä muutoksista huolimatta lapsen perusolemus on säilynyt. Syynä edellä mainituille oppilaiden muutoksille opettajat näkivät yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja vallalla olevat ilmiöt, kuten suorituskeskeinen elämä, pirstaloitunut arvopohja sekä korostunut yksilöllisyys. Lisäksi viitattiin perheissä tapahtuneisiin rakenteellisiin muutoksiin, vanhemmuuden katoamiseen sekä kiireeseen perheiden arjessa. Myös media nähtiin yhtenä taustatekijänä oppilaiden muuttumiseen. Tämän tutkimuksen mukaan oppilaissa havaitut muutokset ovat lisäksi vaikuttaneet opettajuuteen. Opettajat olivat kehittäneet toimintatapojaan oppilaiden muuttuneiden tarpeiden vuoksi ja joutuneet mukautumaan yhä useampiin rooleihin.
Tämän tutkimuksen tulokset korostavat opettajan kykyä kehittää omaa ammattitaitoaan jatkuvasti ja ottaa huomioon jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan sen hetkinen tilanne. Myös median vaikutukset on huomioitava nykylapsuutta tarkastellessa ja koulua kehittäessä. Oppilas tulee nähdä kokonaisuutena, jonka toimintaan heijastuvat perheen arki ja kasvatustavat sekä yhteiskunnan ilmiöt.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen hermeneuttinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä aihetta lähestytään yhteiskunnan ilmiöiden, lapsuuden ja opettajuuden muutosten kautta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla yhdeksää luokanopettajaa loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisella otannalla niin, että haastatteluun osallistui opettajia useammalta paikkakunnalta sekä erityyppisistä kouluista. Lisäksi kriteerinä oli vähintään 20 vuoden työkokemus opettajana. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä mukaillen Tuomen ja Sarajärven (2018) esittelemää sisällönanalyysimallia.
Tutkimustuloksista ilmeni opettajien näkevän oppilaissa tapahtuneen monenlaisia muutoksia. Muutosta oli havaittu muun muassa oppilaiden keskittymiskyvyssä, asenteessa ja motivaatiossa koulua kohtaan, suhtautumisessa opettajaan auktoriteettina, oppilaan avoimuudessa, empatiakyvyssä ja rohkeudessa. Toisaalta todettiin, että näistä muutoksista huolimatta lapsen perusolemus on säilynyt. Syynä edellä mainituille oppilaiden muutoksille opettajat näkivät yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja vallalla olevat ilmiöt, kuten suorituskeskeinen elämä, pirstaloitunut arvopohja sekä korostunut yksilöllisyys. Lisäksi viitattiin perheissä tapahtuneisiin rakenteellisiin muutoksiin, vanhemmuuden katoamiseen sekä kiireeseen perheiden arjessa. Myös media nähtiin yhtenä taustatekijänä oppilaiden muuttumiseen. Tämän tutkimuksen mukaan oppilaissa havaitut muutokset ovat lisäksi vaikuttaneet opettajuuteen. Opettajat olivat kehittäneet toimintatapojaan oppilaiden muuttuneiden tarpeiden vuoksi ja joutuneet mukautumaan yhä useampiin rooleihin.
Tämän tutkimuksen tulokset korostavat opettajan kykyä kehittää omaa ammattitaitoaan jatkuvasti ja ottaa huomioon jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan sen hetkinen tilanne. Myös median vaikutukset on huomioitava nykylapsuutta tarkastellessa ja koulua kehittäessä. Oppilas tulee nähdä kokonaisuutena, jonka toimintaan heijastuvat perheen arki ja kasvatustavat sekä yhteiskunnan ilmiöt.