Vallankäyttöä vai asiantuntijatyötä? : valtiovarainministeriön talouspoliittisten suositusten kriittistä tarkastelua

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan valtiovarainministeriön Politiikan lähtökohdat 2015-2019 virkamiespuheenvuoroa. Puheenvuorossa valtiovarainministeriö esittää taloudellisen tilannearvion ja talouspoliittiset suositukset vaalikaudelle 2015-2019. Valtiovarainministeriö julkaisi virkamiespuheenvuoron juuri edennen eduskuntavaaleja 2015. Raportin keskeinen sanoma on, että taloudellinen tilanne on vaikea, työttömyysaste on korkealla tasolla ja julkisessa taloudessa vallitsee mittava kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön vahvasta asiantuntija-asemasta johtuen virkamiespuheenvuoro kehysti vuoden 2015 eduskuntavaaleja edeltäneitä vaalitenttejä.

Raportti on taloustieteellinen asiantuntijatyö, jossa politiikkavaihtoehtoja ja niiden perusteluja on arvioitu taloustieteen teorialla ja siihen pohjautuvalla Suomen kansantaloutta kuvaavalla simulaatiomalli Koomalla. Valtiovarainministeriö korostaa, että virkamiespuheenvuoro on neutraali asiantuntijatyö, jossa esitetty tilannekuva voidaan hyväksyä talouspolitiikan kehykseksi riippumatta ideologisista tai poliittisista katsontakannoista.

Tutkielmassani tarkastelen kriittisesti lupausta taloustieteellisen asiantuntijuuden neutraaliudesta. Tutkin täyttääkö taloustieteellinen asiantuntijuus omia kriteereitään, joiden mukaan se on neutraalia taloudellisten syy- ja seuraussuhteiden mallintamista. Aineistoanalyysissäni osoitan, että valtiovarainministeriön taloustieteelliset mallinnukset perustuvat uusklassiseen talousteoriaan, jonka asema taloustieteen kentällä on hegemoninen. Uusklassisen taloustieteen perusolettamat on kanonisoitu taloustieteen keskeisiin oppikirjoihin ja haastavat suuntaukset ovat marginaalisessa asemassa.

Tutkielma tarkastelee taloustieteellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden valossa uusklassisen talousteorian keskeisten olettamien empiiristä ja teoreettista relevanssia. Tarkastellusta tutkimuskirjallisuudesta käy ilmi, että uusklassisen taloustieteen oppeihin liittyy merkittäviä tieteellisiä kiistakysymyksiä. Tutkielma osoittaa, että uusklassinen talousteoria rajaa talouspoliittisten mahdollisuuksien kenttää olettamilla, jotka eivät ole neutraaleja taloutta koskevia syy- ja seuraussuhteita. Tutkielman valossa uusklassiseen talousteoriaan nojaavan taloustieteellinen asiantuntijuuden neutraliteetti näyttäytyy ongelmallisena ja asiantuntijuuden poliittiset implikaatiot tulevat näkyviksi.

Tutkielma peilaa havaintoja suhteessa Antonio Gramscin hegemonian käsitteeseen ja poliittisen taloustieteen kirjallisuuteen. Hegemonian käsitteen perusteella asiantuntijuus voidaan ymmärtää käytännöksi, jolla tuotetaan suostumusta yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. Poliittisen taloustieteen kirjallisuus kontekstoi talouspolitiikan osaksi yhteiskunnan tulonjaollisia ja poliittisia kysymyä sekä sen mahdollisuudet ja reunaehdot osaksi kapitalistisen talouden hallintaa, joka edellyttää jatkuvan talouskasvun ja pääomien kannattavuuden ylläpitämistä.