"Kerta kaikkiaan niiden suhde on niin välitön nyt" : lasten läheissuhteet ja suhdetyö läheisverkostosijoituksessa sosiaalityöntekijöiden kuvaamina
Simpson, Tiina (2019)
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907052472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907052472
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä lasten perhe- ja läheissuhteista sekä sitä, millaisena sosiaalityöntekijät kuvaavat suhdetyöskentelyä läheisverkostosijoituksessa. Tarkasteltavana on lasten perhe- ja läheisverkostoja kuvaavat muutokset ja niiden vaikutukset sijoituksen kulkuun. Tavoitteena on tuottaa tietoa lasten läheissuhteista ja suhdetyöskentelystä läheisverkostosijoituksen yhteydessä. Tutkielman taustaksi tarkastellaan systeemisen lastensuojelun toimintamallia, suhdeperustaisen sosiaalityön osalta sekä, verkostotyön tutkimusta. Myös tunteiden osallisuutta sosiaalityön toimintakentässä käydään läpi. Tutkielmassa on käytetty valmista haastatteluaineistoa, joka on luovutettu tämän tutkimuksen käyttöön Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Sosiaalityöntekijöiden haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä asiakastapauksesta. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti tutkimuskysymyksistä valikoitujen teemojen pohjalta.
Aineiston perusteella lasten perhe- ja läheissuhteet ovat moninaisia ja niitä leimaavat jatkuvat muutokset. Läheisverkostosijoituksella pystytään vaikuttamaan pysyvyyteen vain vakaissa läheissuhteissa. Jatkuvat muutokset lasten perheissä vaikuttivat lapsiin myös sijoituspäätöksen jälkeen. Sijoituksella ei pystytty vakauttamaan lasten läheissuhteita. Sosiaalityöntekijät kuvasivat työtään läheisverkostosijoituksessa vaativaksi. Suhdeperustainen sosiaalityö näyttäytyi läheisverkostotyöskentelyssä merkityksellisenä. Sosiaalityöntekijöiden tekemä suhdetyöskentely kohdistui lähinnä verkostojen keskinäiseen vakauttamiseen. Suhdetyöskentely herätti tunteita ja johti itsereflektioon omien tunteiden kohtaamisessa sosiaalityössä.
Tutkielman keskeisin johtopäätös lapsen perhe- ja läheissuhteista läheisverkostosijoituksen yhteydessä tiivistyy jatkuviin muutoksiin. Lapset olivat altistuneet jatkuville muutoksille ennen sijoitusta, eikä sijoittaminen läheisverkostoon pystynyt takaamaan läheissuhteiden vakautumista. Sosiaalityön osuus läheisverkostosijoituksessa kietoutui suhdetyön merkittävyyteen lasten kokemien muutosten yhteydessä. Suhdeperustaisella sosiaalityöllä voitiin kuitenkin jossain määrin vaikuttaa myös positiiviseen muutokseen lapsen perhe- ja läheissuhteissa.
Aineiston perusteella lasten perhe- ja läheissuhteet ovat moninaisia ja niitä leimaavat jatkuvat muutokset. Läheisverkostosijoituksella pystytään vaikuttamaan pysyvyyteen vain vakaissa läheissuhteissa. Jatkuvat muutokset lasten perheissä vaikuttivat lapsiin myös sijoituspäätöksen jälkeen. Sijoituksella ei pystytty vakauttamaan lasten läheissuhteita. Sosiaalityöntekijät kuvasivat työtään läheisverkostosijoituksessa vaativaksi. Suhdeperustainen sosiaalityö näyttäytyi läheisverkostotyöskentelyssä merkityksellisenä. Sosiaalityöntekijöiden tekemä suhdetyöskentely kohdistui lähinnä verkostojen keskinäiseen vakauttamiseen. Suhdetyöskentely herätti tunteita ja johti itsereflektioon omien tunteiden kohtaamisessa sosiaalityössä.
Tutkielman keskeisin johtopäätös lapsen perhe- ja läheissuhteista läheisverkostosijoituksen yhteydessä tiivistyy jatkuviin muutoksiin. Lapset olivat altistuneet jatkuville muutoksille ennen sijoitusta, eikä sijoittaminen läheisverkostoon pystynyt takaamaan läheissuhteiden vakautumista. Sosiaalityön osuus läheisverkostosijoituksessa kietoutui suhdetyön merkittävyyteen lasten kokemien muutosten yhteydessä. Suhdeperustaisella sosiaalityöllä voitiin kuitenkin jossain määrin vaikuttaa myös positiiviseen muutokseen lapsen perhe- ja läheissuhteissa.