Attitudes towards English as a Lingua Franca : a Comparative Case Study of ESL/EFL Teachers in Finland and the USA

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia asenteita englanninopettajilla on englannin kielen lingua franca-asemaa kohtaan ja millaisia vaikutuksia näillä asenteilla voi olla englannin kielen opetukseen toisena ja vieraana kielenä. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan natiivien ja ei-natiivien opettajien asenteita, ja pyritään löytämään syitä mahdollisille eroille ryhmien asenteiden välillä. Tutkimuksen lähtökohtana on tarve kyseenalaistaa opetuksessa pitkään vallinnut käsitys englannin kielestä, mikä lähestyy englantia pääasiassa vain sen historiallisten alkuperämaiden, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen, kielistandardien kautta. Perinteiset englannin opetuksen lähestymistavat eivät siis ole huomioineet englannin nykyistä asemaa globaalina lingua francana tarpeeksi hyvin. Viimeaikainen kehitys opetuksen lähestymistavoissa ja esimerkiksi suomalaisissa opetussuunnitelmissa on kuitenkin osoittanut, että tietoisuutta englannin tärkeydestä kansainvälisen viestinnän kielenä on alettu huomioida myös opetuksessa ainakin jonkin verran.

Tutkimukseen osallistui 44 englanninopettajaa Suomesta ja Yhdysvalloista, joista 16 oli englannin natiivipuhujia ja 28 ei-natiiveja. Tutkimusaineisto kerättiin internet-kyselyllä, joka koostui kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa kerättiin taustatiedot osallistujista. Toisessa osassa oli 25 väittämää, joihin osallistujia pyydettiin ilmaisemaan mielipiteensä neliportaisella asteikolla. Kolmannessa osassa oli neljä avointa kysymystä, joihin osallistujia pyydettiin kertomaan oma vastauksensa vapaamuotoisesti. Kyselyn tulosten analysoinnissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Vastaukset väittämiin analysoitiin deskriptiivisen tilastotieteen keinoin laskemalla ja vertailemalla osallistujien vastausten keski- ja tyyppiarvoja. Avointen kysymysten vastaukset puolestaan analysoitiin soveltaen ankkuroidun teorian menetelmää.

Määrällisen analyysin tulokset osoittavat, että englanninopettajat ovat tietoisia englannin lingua franca-asemasta ja heidän asenteensa sitä kohtaan on pääosin positiivinen. Tämä näkyy kielen opetuksessa niin, että opettajat eivät odota oppilailtaan täydellistä mukautumista englannin standardeihin, vaan pääpaino opetuksessa on kommunikatiivisen kompetenssin kehittämisessä ja viestinnällisen tehokkuuden parantamisessa. Vertailu natiivien ja ei-natiivien opettajien tulosten välillä osoittaa kuitenkin, että ei-natiivit opettajat suhtautuvat standardeista eroavaan englannin käyttöön hieman negatiivisemmin kuin natiiviopettajat. Tämä ero johtuu todennäköisesti ei-natiivien opettajien kieliasenteisiin vaikuttavista taustailmiöistä, kuten natiivipuhujan auktoriteetista ja standardienglanti-ideologiasta.

Laadullisen analyysin tulokset puolestaan näyttävät, että opetuksen tavoitteita suunnitellessa täytyy ottaa huomioon oppijan omat tavoitteet ja paikallinen kielikulttuurillinen konteksti. Tulosten mukaan englannin lingua franca -aseman sisällyttämisellä osaksi englannin opetusta on sekä etunsa että haasteensa. Yhtäältä se voisi toimia rohkaisevana käsitteenä, joka lisää oppijoiden itsevarmuutta ei-natiiveina englannin käyttäjinä. Toisaalta se saattaisi lisätä hämmennystä oppijoilla, joilla on vaikeuksia standardienkin opettelussa. Tämän vuoksi olisi harkittava tarkkaan, missä vaiheessa oppimisprosessia oppijoille on hyödyllistä tiedostaa englannin asema lingua francana. Myös opettajien puutteelliset tiedot englannin lingua franca -asemasta sekä opetussuunnitelmien rajoitukset vaikeuttavat käsitteen sisällyttämistä opetukseen.

Tutkimustuloksista voidaan tehdä useita päätelmiä. Vaikka standardienglanti koetaan ongelmallisena osaamisen mittarina, se on englannin opetukselle välttämätön komponentti, koska se tarjoaa opettajille ja oppijoille selkeän oppimisen viitekehyksen. Samalla englanninopetuksessa on kuitenkin alettu keskittyä enemmän viestinnällisen tehokkuuden kehittämiseen, kun taas kielen muodollista oikeellisuutta ei enää painoteta yhtä paljon kuin ennen. Englanti lingua francana on englanninopettajille houkutteleva käsite, mutta sen sisällyttäminen opetukseen käytännössä vaatisi kehitystä ja muutoksia vallitsevaan tilaan. Muutosta edistävät toimenpiteet voisivat myös vähentää natiivipuhujan auktoriteetin ja standardienglanti-ideologian vaikutusta ei-natiivien opettajien asenteisiin. Lisäksi tulosten perusteella englanti lingua francana on käsitteenä oleellisempi niille, jotka oppivat englantia vieraana kielenä kuin niille, jotka oppivat sitä toisena kielenä pystyäkseen elämään englanninkielisessä yhteiskunnassa.