Drifting towards a new form of English : reversing the regularization of irregular verbs in New Zealand newspaper English 1996–2012
Sten, Lauri (2019)
2019
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907052461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907052461
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee epäsäännöllisten verbien käyttöä uusiseelantilaisissa sanomalehtiteksteissä 1990- ja 2010-luvuilla. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset verbit, joista on mahdollista käyttää sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä menneen ajan muotoja (imperfekti ja partisiippi). Uudenseelanninenglanti pohjautuu brittienglantiin, jossa epäsäännöllisten verbimuotojen käyttö on esimerkiksi amerikanenglantia yleisempää. Aiemmissa tutkimuksissa onkin havaittu uudenseelanninenglannin muistuttavan brittienglantia huomattavasti tässä suhteessa.
Tutkimuksessa analysoidaan 18:aa verbiä: sneak, dive, knit, lean, dream, spoil, learn, burn, smell, spell, leap, hang, quit, speed, wed, light, prove ja get. Verbit valikoituivat sen perusteella, että ne edustavat kattavasti erilaisia epäsäännöllisten verbien tyyppejä ja siksi, että niistä on tehty aiempaa tutkimusta britti- ja amerikanenglannissa. Verbien käyttöä tutkitaan imperefktissä sekä verbi- ja adjektiivimuotoisina partisiippeina. Tutkimusaineistona toimii uusiseelantilaisista sanomalehtiteksteistä koostuva Corpus of New Zealand Newspaper English, joka on diakronisen muutoksen tutkimiseksi jaettu kahteen alikorpukseen. Alikorpuksista toinen käsittää tekstejä vuodelta 1996 ja 1997 ja toinen vuosilta 2011 ja 2012. Epärelevanttien hakutulosten poistamisen jälkeen jokaisen tutkimukseen valitun verbin eri muotojen osuudet kaikissa kirjataan ylös kummassakin alikorpuksessa. Saatuja lukuja verrataan keskenään, jolloin selviää mahdollisten muutosten suunta ja suuruus.
Tutkimuksessa havaitaan uudenseelanninenglannin olevan siirtymässä hypoteesin vastaisesti kohti laajempaa epäsäännöllisten verbimuotojen käyttöä – tutkimuksen verbeistä puolella epäsäännöllisten muotojen osuus kasvoi tilastollisesti merkittävällä tavalla. Korpusteksteissä epäsäännöllisten muotojen käyttö lisääntyi enemmän partisiippi- kuin imperfektimuodoissa. Adjektiivina käytettyjen partisiippien osuuksissa ei kuitenkaan ole havaittavissa merkittäviä muutoksia alikorpusten välillä. Havaittuja muutoksia ei voi selittää britti- eikä amerikanenglannin vaikutuksella, sillä muutosta on tapahtunut sekä amerikanenglannin (muodot snuck, proven ja gotten) että brittienglannin (muodot leant, spoilt, learnt, spelt, leapt ja sped) suuntaan. Yhteistä muutoksille on siirtymä kohti epäsäännöllisempien muotojen suurempaa käyttöä.
Tutkimuksessa analysoidaan 18:aa verbiä: sneak, dive, knit, lean, dream, spoil, learn, burn, smell, spell, leap, hang, quit, speed, wed, light, prove ja get. Verbit valikoituivat sen perusteella, että ne edustavat kattavasti erilaisia epäsäännöllisten verbien tyyppejä ja siksi, että niistä on tehty aiempaa tutkimusta britti- ja amerikanenglannissa. Verbien käyttöä tutkitaan imperefktissä sekä verbi- ja adjektiivimuotoisina partisiippeina. Tutkimusaineistona toimii uusiseelantilaisista sanomalehtiteksteistä koostuva Corpus of New Zealand Newspaper English, joka on diakronisen muutoksen tutkimiseksi jaettu kahteen alikorpukseen. Alikorpuksista toinen käsittää tekstejä vuodelta 1996 ja 1997 ja toinen vuosilta 2011 ja 2012. Epärelevanttien hakutulosten poistamisen jälkeen jokaisen tutkimukseen valitun verbin eri muotojen osuudet kaikissa kirjataan ylös kummassakin alikorpuksessa. Saatuja lukuja verrataan keskenään, jolloin selviää mahdollisten muutosten suunta ja suuruus.
Tutkimuksessa havaitaan uudenseelanninenglannin olevan siirtymässä hypoteesin vastaisesti kohti laajempaa epäsäännöllisten verbimuotojen käyttöä – tutkimuksen verbeistä puolella epäsäännöllisten muotojen osuus kasvoi tilastollisesti merkittävällä tavalla. Korpusteksteissä epäsäännöllisten muotojen käyttö lisääntyi enemmän partisiippi- kuin imperfektimuodoissa. Adjektiivina käytettyjen partisiippien osuuksissa ei kuitenkaan ole havaittavissa merkittäviä muutoksia alikorpusten välillä. Havaittuja muutoksia ei voi selittää britti- eikä amerikanenglannin vaikutuksella, sillä muutosta on tapahtunut sekä amerikanenglannin (muodot snuck, proven ja gotten) että brittienglannin (muodot leant, spoilt, learnt, spelt, leapt ja sped) suuntaan. Yhteistä muutoksille on siirtymä kohti epäsäännöllisempien muotojen suurempaa käyttöä.