"I wish I radiated some kind of grammatical warping field" : wounding performatives and doing nonbinary gender through language
Melanen, Ree (2019)
2019
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907042435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907042435
Tiivistelmä
Ei-binäärisen sukupuolen (nonbinary gender) näkyväksi ja kuultavaksi tekemistä rajoittavat länsimainen binäärinen sukupuolen konstruktio ja vallitsevat sukupuolen diskurssit. Lisäksi ei-binääristen ihmisten identiteetin vakautta ja henkistä hyvinvointia uhkaa kielellinen väärinsukupuolittaminen, joka asettaa sukupuolikokemuksen kyseenalaiseksi. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia ei-binäärisen sukupuolen rakentumista ja performatiivisuutta nimeämiskäytäntöjen ja pronominien käytön kautta, ja tarkastella väärinsukupuolittavia kielellisiä tekoja haavoittavina performatiiveina (wounding performative).
Tutkielma lähestyy sukupuolta sosiaalisena konstruktiona, jonka merkitys on rakentunut kielellisesti diskursseissa. Vallitseva sukupuolidiskurssi ylläpitää käsitystä dikotomisesta, niin kutsuttuun biologiseen sukupuoleen (sex) perustuvasta sukupuolesta (gender) ainoana legitiiminä tapana käsittää sukupuoli. Normatiiviset sukupuolen tekemisen, tai sukupuoliperformanssien, tavat ovat diskursiivisesti rakentuneet ja saavat merkityksensä toistoteoissa, ja normit rajaavat vain tietyt performanssit sosiaalisesti luettaviksi. Ei-binäärisen sukupuolen performanssille ei ole normatiivisia odotuksia eikä siten keinoa tulla sosiaalisesti luettavaksi ei-kielellisin keinoin, joten sukupuolta tehdään sosiaalisessa kanssakäymisessä suorilla kielellisillä teoilla.
Tutkielman aineisto koostuu 150 kyselyvastauksesta. Kysely oli suunnattu englantia jokapäiväisessä kanssakäymisessä käyttäville ei-binäärisille ihmisille, ja koostui pääasiassa avoimista kysymyksistä. Aineiston kvalitatiiviseen purkuun käytettiin teema-analyysin työkaluja: kyselyvastauksista tunnistettiin lähiluennalla kysymyskohtaisia teemoja, joihin vastaukset luokiteltiin. Näin noin 63 000 sanan aineistosta pystyttiin tunnistamaan eri teemojen suhteellista vallitsevuutta, ja nostamaan esille merkittäviä poikkeuksia.
Aineiston analyysi osoitti suurta vaihtelevuutta vastaajien kielellisten strategioiden välillä. Sukupuolinimikkeiden (gender label) käyttöä ohjasivat vastaajien käsitykset sekä itsestä, nimikkeiden merkityksistä, että ulkopuolisten reaktioista. Nimikkeen valintaan vaikuttivat odotukset siitä, missä tilanteissa nimike on sosiaalisesti luettavissa, ja nimikkeitä vaihdettiin näiden odotusten perusteella. Väärinsukupuolittamisen vaikutukset vastaajiin olivat merkittävät: väärinsukupuolittava kieli koettiin uhkana identiteetille, mitätöivänä, masentavana ja ahdistavana. Väärinsukupuolittavat kielelliset teot näyttäytyivät performatiiveina, jotka keskeyttävät koherentin sosiaalisen identiteetin ylläpitämisen.
Tutkielma lähestyy sukupuolta sosiaalisena konstruktiona, jonka merkitys on rakentunut kielellisesti diskursseissa. Vallitseva sukupuolidiskurssi ylläpitää käsitystä dikotomisesta, niin kutsuttuun biologiseen sukupuoleen (sex) perustuvasta sukupuolesta (gender) ainoana legitiiminä tapana käsittää sukupuoli. Normatiiviset sukupuolen tekemisen, tai sukupuoliperformanssien, tavat ovat diskursiivisesti rakentuneet ja saavat merkityksensä toistoteoissa, ja normit rajaavat vain tietyt performanssit sosiaalisesti luettaviksi. Ei-binäärisen sukupuolen performanssille ei ole normatiivisia odotuksia eikä siten keinoa tulla sosiaalisesti luettavaksi ei-kielellisin keinoin, joten sukupuolta tehdään sosiaalisessa kanssakäymisessä suorilla kielellisillä teoilla.
Tutkielman aineisto koostuu 150 kyselyvastauksesta. Kysely oli suunnattu englantia jokapäiväisessä kanssakäymisessä käyttäville ei-binäärisille ihmisille, ja koostui pääasiassa avoimista kysymyksistä. Aineiston kvalitatiiviseen purkuun käytettiin teema-analyysin työkaluja: kyselyvastauksista tunnistettiin lähiluennalla kysymyskohtaisia teemoja, joihin vastaukset luokiteltiin. Näin noin 63 000 sanan aineistosta pystyttiin tunnistamaan eri teemojen suhteellista vallitsevuutta, ja nostamaan esille merkittäviä poikkeuksia.
Aineiston analyysi osoitti suurta vaihtelevuutta vastaajien kielellisten strategioiden välillä. Sukupuolinimikkeiden (gender label) käyttöä ohjasivat vastaajien käsitykset sekä itsestä, nimikkeiden merkityksistä, että ulkopuolisten reaktioista. Nimikkeen valintaan vaikuttivat odotukset siitä, missä tilanteissa nimike on sosiaalisesti luettavissa, ja nimikkeitä vaihdettiin näiden odotusten perusteella. Väärinsukupuolittamisen vaikutukset vastaajiin olivat merkittävät: väärinsukupuolittava kieli koettiin uhkana identiteetille, mitätöivänä, masentavana ja ahdistavana. Väärinsukupuolittavat kielelliset teot näyttäytyivät performatiiveina, jotka keskeyttävät koherentin sosiaalisen identiteetin ylläpitämisen.