Žisn’ ne po lži : konstruirovanie ženskogo opyta v romane Very Panovoj ”Kružiliha
Lehto, Hilkka (2019)
Lehto, Hilkka
2019
Venäjän kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907032409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907032409
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoite on ollut määritellä naisen kokemuksen muodostumista Vera Panovan romaanissa ”Kruzhiliha” vuodelta 1947. Romaani on tutkielmani ensisijainen lähde. Pyrin seuraamaan feminististä tutkimusta ja kirjallisuuskritiikkiä sekä epistemologiselta että metodologiselta kannalta. Feminismi on aina poliittista ja emansipatorista. Tutkimukseni pyrkii osaltaan edistämään nais- ja sukupuolentutkimusta sekä tasa- arvoa.
Tutkielmani alussa kartoitin Vera Panovan elämäkertaa ja biografiaa sekä romaaniin ja kirjailijan tuotantoon kohdistunutta kirjallisuuskritiikkiä ja tutkimusta. Selvitin myös romaanin tyylilajiin vaikuttaneen Neuvostoliiton virallisen taidesuunnan, sosialistisen realismin, kriteerit ja normit. Lisäksi kartoitin Neuvostoliiton ajan sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän sukupuolijärjestelmään vaikuttaneita erityispiirteitä sekä naiskirjallisuuden edellytyksiä Neuvostoliitossa.
Feministinen näkökulma on monitieteellinen. Tutkimukseni teorialuvut esittelevät feministisen kirjallisuuskritiikin ja narratologian sekä feministisen kulttuurimaantieteen käsitteitä, joita sovelletaan analyysiin. Tukeuduin Teresa de Lauretiksen tutkimukseen kokemuksen ja subjektin käsitteistä, joita olen käsitellyt myös laajemmin tutkimukseni teoriaosassa. Myös tekijyys ja sen määrittely nousevat esille.
Analyysi keskittyi romaanin naishenkilöiden kuvaukseen, joita tarkasteltiin arjen ja jokapäiväisen elämän näkökulmasta. Artikulaation metodin avulla olen nostanut kerronnasta esille kokemuksen ja sukupuolitetun arjen aiheisiin liittyviä katkelmallisia esimerkkejä. Kokemus muotoutuu yhteiskunnallisten teknologioiden vaikutuspiirissä ja tulee esille eri tavoin yksilön arkielämässä sosiaalisen elämän, suhteiden ja tunne-elämän ilmentyminä.
Kaunokirjallisen romaanin ”Kruzhilihan” analyysi esittelee neuvostonaisen kokemuksen rakentumista. Kirjallisuus ei synny tyhjiössä: Tulokset osoittavat, että on tärkeää ottaa huomioon sekä romaanin aiheet ja kirjoittamisen edellytykset että romaanissa kuvatun ajan ja yhteiskunnan olosuhteet.
Tutkielmani alussa kartoitin Vera Panovan elämäkertaa ja biografiaa sekä romaaniin ja kirjailijan tuotantoon kohdistunutta kirjallisuuskritiikkiä ja tutkimusta. Selvitin myös romaanin tyylilajiin vaikuttaneen Neuvostoliiton virallisen taidesuunnan, sosialistisen realismin, kriteerit ja normit. Lisäksi kartoitin Neuvostoliiton ajan sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän sukupuolijärjestelmään vaikuttaneita erityispiirteitä sekä naiskirjallisuuden edellytyksiä Neuvostoliitossa.
Feministinen näkökulma on monitieteellinen. Tutkimukseni teorialuvut esittelevät feministisen kirjallisuuskritiikin ja narratologian sekä feministisen kulttuurimaantieteen käsitteitä, joita sovelletaan analyysiin. Tukeuduin Teresa de Lauretiksen tutkimukseen kokemuksen ja subjektin käsitteistä, joita olen käsitellyt myös laajemmin tutkimukseni teoriaosassa. Myös tekijyys ja sen määrittely nousevat esille.
Analyysi keskittyi romaanin naishenkilöiden kuvaukseen, joita tarkasteltiin arjen ja jokapäiväisen elämän näkökulmasta. Artikulaation metodin avulla olen nostanut kerronnasta esille kokemuksen ja sukupuolitetun arjen aiheisiin liittyviä katkelmallisia esimerkkejä. Kokemus muotoutuu yhteiskunnallisten teknologioiden vaikutuspiirissä ja tulee esille eri tavoin yksilön arkielämässä sosiaalisen elämän, suhteiden ja tunne-elämän ilmentyminä.
Kaunokirjallisen romaanin ”Kruzhilihan” analyysi esittelee neuvostonaisen kokemuksen rakentumista. Kirjallisuus ei synny tyhjiössä: Tulokset osoittavat, että on tärkeää ottaa huomioon sekä romaanin aiheet ja kirjoittamisen edellytykset että romaanissa kuvatun ajan ja yhteiskunnan olosuhteet.