Valinnanvapaus sosiaalipoliittisena ideana – Valitsijatyypit Tampereen terveysasemapalvelujen valinnanvapauskokeilussa
Heikkilä, Eeva (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907012363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907012363
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tehtävänä on kuvata valinnanvapautta osana suomalaista sosiaalipolitiikkaa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosta. Tutkimus on toteutettu tapausesimerkkinä Tampereen terveysasemapalvelujen valinnanvapauskokeilua hyödyntäen.
Valinnanvapaus on taloustieteestä tuttu käsite, joka sisältää ajatuksen oman edun tavoittelusta muun muassa tarpeellisen tiedon perusteella. Valinta ja valinnanvapaus ovat kuitenkin suomalaisessa sosiaalipoliittisessa kontekstissa olleet vieraita käsitteitä universalistisen palvelurakenteen vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä erityisesti vuosina 2015-2019 puhuttu terveyspalveluita koskeva valinnanvapaus toi valinnanvapauden keskeiseksi käsitteeksi sekä julkisessa keskustelussa että sosiaalipoliittisessa kontekstissa ja nosti näin asiakkaan roolin uudella tavalla keskiöön.
Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä Tampereen terveysasemapalvelujen valinnanvapauskokeiluun osallistuneiden haastattelusta, joiden pohjalta paikansin kolme valitsijatyyppiä: kokeileva valitsija, epävarma valitsija sekä passiivinen valitsija. Abstrahoidut valitsijatyypit kuvaavat valitsijoiden toimintaa ja valintaprosessia tuomalla esiin erityisesti rationaalisuuden, oman edun tavoittelun, tiedon- sekä olosuhteiden roolin näkökulmia, joiden onkin katsottu kuuluvan valinnan tematiikkaan.
Valitsijat tekevät valintoja eri perustein ja muun muassa olosuhteilla, tiedon luonteella ja määrällä sekä valintavaihtoehdoilla on suuri merkitys valintaa tehtäessä. Valintoja ei tehdä läheskään aina loogisesti ja rationaalisesti, vaan valitsijan toimintaan vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset asiat, jotka saattavat olla myös riippumattomia valitsijasta. Valitsijoiden erilaisuuden huomioiminen valitsijatyyppejä hyödyntämällä on tärkeä osa onnistunutta asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapauden mahdollistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Valinnanvapaus on taloustieteestä tuttu käsite, joka sisältää ajatuksen oman edun tavoittelusta muun muassa tarpeellisen tiedon perusteella. Valinta ja valinnanvapaus ovat kuitenkin suomalaisessa sosiaalipoliittisessa kontekstissa olleet vieraita käsitteitä universalistisen palvelurakenteen vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä erityisesti vuosina 2015-2019 puhuttu terveyspalveluita koskeva valinnanvapaus toi valinnanvapauden keskeiseksi käsitteeksi sekä julkisessa keskustelussa että sosiaalipoliittisessa kontekstissa ja nosti näin asiakkaan roolin uudella tavalla keskiöön.
Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä Tampereen terveysasemapalvelujen valinnanvapauskokeiluun osallistuneiden haastattelusta, joiden pohjalta paikansin kolme valitsijatyyppiä: kokeileva valitsija, epävarma valitsija sekä passiivinen valitsija. Abstrahoidut valitsijatyypit kuvaavat valitsijoiden toimintaa ja valintaprosessia tuomalla esiin erityisesti rationaalisuuden, oman edun tavoittelun, tiedon- sekä olosuhteiden roolin näkökulmia, joiden onkin katsottu kuuluvan valinnan tematiikkaan.
Valitsijat tekevät valintoja eri perustein ja muun muassa olosuhteilla, tiedon luonteella ja määrällä sekä valintavaihtoehdoilla on suuri merkitys valintaa tehtäessä. Valintoja ei tehdä läheskään aina loogisesti ja rationaalisesti, vaan valitsijan toimintaan vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset asiat, jotka saattavat olla myös riippumattomia valitsijasta. Valitsijoiden erilaisuuden huomioiminen valitsijatyyppejä hyödyntämällä on tärkeä osa onnistunutta asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapauden mahdollistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.