Rekrytointi: riskillä vai varman päälle?
Silfversten, Noora (2019)
Silfversten, Noora
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907012361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907012361
Tiivistelmä
Rekrytointi on organisaation tärkeä ja vaikea tehtävä. Jokaisessa rekrytoinnissa on tärkeää onnistua, sillä virheelliset rekrytoinnit ovat kalliita ja niiden vaikutukset kestävät pitkään. Parhaimmillaan onnistuneella rekrytointipäätöksellä valittu hoitaa tehtävänsä odotettua paremmin ja tuo mukanaan positiivista kehitysvoimaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rekrytointipäätökseen vaikuttavia tekijöitä ja riskejä, joita sekä otetaan että vältetään. Lisäksi selvitetään riskien merkitystä onnistuneissa rekrytointipäätöksissä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia rekrytointien riskit ja vältetyt riskit ovat? Millaisia seurauksia onnistuneilla rekrytointipäätöksillä on?
Tutkimuksen aineisto (n=45) kerättiin eläytymismenetelmällä talvella 2018. Aineiston keräämisessä käytettiin kahta erilaista kehyskertomusta, joiden mukaisesti kirjoittivat sekä kasvatustieteiden ja kauppatieteiden opiskelijat että henkilöstöhallintoalan ammattilaiset. Kertomuksia seuraavat tarinat kuvasivat moniulotteisesti rekrytointipäätöksen muodostamista ja sellaisia neutraaleja rekrytointiperusteita, joihin rekrytointipäätöstä on mahdollista nojata. Tutkimusaineisto analysoitiin kahteen kertaan, ensin ilman kehyskertomuksen variaation huomioimista ja sitten variaatio huomioiden.
Tarinoissa kuvattiin kahdeksan erilaista rekrytoinnin riskiä, joista viisi esiintyi sekä riskivalintojen että varmojen valintojen tarinoissa, kaksi vain riskivalintojen ja yksi vain varmojen valintojen tarinoissa. Merkittävimpinä riskeinä vastaajat pitivät hakijan työkokemuksen ja koulutuksen vähäisyyttä tai puutetta, totutusta poikkeavan henkilön valintaa ja rekrytoinnin huonoa prosessia. Annetussa kehyskertomuksessa rekrytointipäätös oli hyvä, mutta vastaajat osoittivat tarinoillaan, että riski ei riipu kehyskertomuksesta ja riskistä huolimatta lopputulos on onnistunut. Aineiston perusteella oli lisäksi mahdollista konstruoida teemoittelun ja tyypittelyn avulla kaksi tyypillistä valintaa, riskivalinta ja varmavalinta, joilla viitataan valittuun henkilöön. Valintoja yhdistivät myönteinen asenne ja korkea motivaatio, ja erottivat suositukset, arvot, kunnianhimo ja ajatukset. Näyttäisi siltä, että tapauskohtaisesti täytyy edelleen pohtia, millaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan ja millaista henkilöä organisaatioon kaivataan, mutta tutkimuksen perusteella vaihtoehdoista ollaan tietoisia.
Tutkimuksen aineisto (n=45) kerättiin eläytymismenetelmällä talvella 2018. Aineiston keräämisessä käytettiin kahta erilaista kehyskertomusta, joiden mukaisesti kirjoittivat sekä kasvatustieteiden ja kauppatieteiden opiskelijat että henkilöstöhallintoalan ammattilaiset. Kertomuksia seuraavat tarinat kuvasivat moniulotteisesti rekrytointipäätöksen muodostamista ja sellaisia neutraaleja rekrytointiperusteita, joihin rekrytointipäätöstä on mahdollista nojata. Tutkimusaineisto analysoitiin kahteen kertaan, ensin ilman kehyskertomuksen variaation huomioimista ja sitten variaatio huomioiden.
Tarinoissa kuvattiin kahdeksan erilaista rekrytoinnin riskiä, joista viisi esiintyi sekä riskivalintojen että varmojen valintojen tarinoissa, kaksi vain riskivalintojen ja yksi vain varmojen valintojen tarinoissa. Merkittävimpinä riskeinä vastaajat pitivät hakijan työkokemuksen ja koulutuksen vähäisyyttä tai puutetta, totutusta poikkeavan henkilön valintaa ja rekrytoinnin huonoa prosessia. Annetussa kehyskertomuksessa rekrytointipäätös oli hyvä, mutta vastaajat osoittivat tarinoillaan, että riski ei riipu kehyskertomuksesta ja riskistä huolimatta lopputulos on onnistunut. Aineiston perusteella oli lisäksi mahdollista konstruoida teemoittelun ja tyypittelyn avulla kaksi tyypillistä valintaa, riskivalinta ja varmavalinta, joilla viitataan valittuun henkilöön. Valintoja yhdistivät myönteinen asenne ja korkea motivaatio, ja erottivat suositukset, arvot, kunnianhimo ja ajatukset. Näyttäisi siltä, että tapauskohtaisesti täytyy edelleen pohtia, millaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan ja millaista henkilöä organisaatioon kaivataan, mutta tutkimuksen perusteella vaihtoehdoista ollaan tietoisia.