"Opettajana koen riittämättömyyttä" : Opettajan työ kolmiportaisen tuen toteuttajana
Wihersaari, Aino (2019)
Wihersaari, Aino
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907012359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907012359
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajan työn ulottuvuuksia sekä näiden ulottuvuuksien vaikutusta opettajan työhön kolmiportaisen tuen toteuttajana. Tutkimuksen viitekehys rakennettiin inklusiivisuuteen ja kolmiportaiseen tukeen liittyvistä säädöksistä, laeista ja tutkimuksista, sekä erityisesti Kelchtermansin jaottelusta opettajan työn ulottuvuuksista.
Tutkimusaineisto (N=40) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ohjeistettiin kirjoittamaan tukitoimia kuvaava tai niiden puuttumista kuvaava tarina, sekä tilanteeseen liittyvää eettistä pohdintaa. Tarinoiden perusteella haluttiin selvittää, millaisia oppilaan tukemiseen liittyviä tilanteita opettajat kuvailevat, ja millaisia ulottuvuuksia opettajan työhön ja sen kautta oppilaan tukemiseen liittyy. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä seikat vaikuttavat asiakirjoissa ja laissa olevien velvoitteiden siirtymiseen tai siirtymättömyyteen opettajien käytännön työhön.
Tässä tutkimuksessa opettajan työhön liittyvien ulottuvuuksien – poliittinen, moraalinen, emotionaalinen ja tekninen – sisällöt, ja niiden keskinäinen dynaaminen suhde opettajan työssä, tulivat selkeästi esille. Erityisesti poliittisen, eettisen ja emotionaalisen ulottuvuuden sisältöjä esiintyi tarinoissa runsaasti. Poliittisen ulottuvuuden merkitys opettajan työssä korostui, ja se kuvattiin selittävänä tekijänä moraalisen, emotionaalisen ja teknisen ulottuvuuden teemoissa. Tukitoimia kuvaavissa tarinoissa oppilaan tuen tarve näyttäytyi hyvin samankaltaisena kuin tukitoimien puuttumista kuvaavissa tarinoissa, mutta tukitoimia kuvaavissa tarinoissa resurssitilanne mahdollisti mielekästä ja oppilasta tukevaa toimintaa synnyttäen positiivisia tuntemuksia opettajissa. Tukitoimien puuttumista kuvaavissa tarinoissa resurssitilanne taas kuvattiin huonona, minkä vuoksi oppilaan tukeminen koettiin haastavaksi, ellei mahdottomaksi. Kyseisenlaisissa tilanteissa opettajat kuvailivat negatiivisia – vihan, turhautumisen ja ahdistumisen – tunteita. Teknisiä, eli pedagogisia sisältöjä kuvattiin tarinoissa suhteellisen vähän. Eettistä pohdintaa esiintyi molemmissa variaatioissa. Molemmissa tarinavariaatioissa pohdittiin jokaisen yksilön oikeutta tukeen, sekä muun muassa opetuksen ja tukitoimien painotusta – painotetaanko akateemisten taitojen opettamista vai keskitytäänkö sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen.
Tutkimusaineisto (N=40) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ohjeistettiin kirjoittamaan tukitoimia kuvaava tai niiden puuttumista kuvaava tarina, sekä tilanteeseen liittyvää eettistä pohdintaa. Tarinoiden perusteella haluttiin selvittää, millaisia oppilaan tukemiseen liittyviä tilanteita opettajat kuvailevat, ja millaisia ulottuvuuksia opettajan työhön ja sen kautta oppilaan tukemiseen liittyy. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä seikat vaikuttavat asiakirjoissa ja laissa olevien velvoitteiden siirtymiseen tai siirtymättömyyteen opettajien käytännön työhön.
Tässä tutkimuksessa opettajan työhön liittyvien ulottuvuuksien – poliittinen, moraalinen, emotionaalinen ja tekninen – sisällöt, ja niiden keskinäinen dynaaminen suhde opettajan työssä, tulivat selkeästi esille. Erityisesti poliittisen, eettisen ja emotionaalisen ulottuvuuden sisältöjä esiintyi tarinoissa runsaasti. Poliittisen ulottuvuuden merkitys opettajan työssä korostui, ja se kuvattiin selittävänä tekijänä moraalisen, emotionaalisen ja teknisen ulottuvuuden teemoissa. Tukitoimia kuvaavissa tarinoissa oppilaan tuen tarve näyttäytyi hyvin samankaltaisena kuin tukitoimien puuttumista kuvaavissa tarinoissa, mutta tukitoimia kuvaavissa tarinoissa resurssitilanne mahdollisti mielekästä ja oppilasta tukevaa toimintaa synnyttäen positiivisia tuntemuksia opettajissa. Tukitoimien puuttumista kuvaavissa tarinoissa resurssitilanne taas kuvattiin huonona, minkä vuoksi oppilaan tukeminen koettiin haastavaksi, ellei mahdottomaksi. Kyseisenlaisissa tilanteissa opettajat kuvailivat negatiivisia – vihan, turhautumisen ja ahdistumisen – tunteita. Teknisiä, eli pedagogisia sisältöjä kuvattiin tarinoissa suhteellisen vähän. Eettistä pohdintaa esiintyi molemmissa variaatioissa. Molemmissa tarinavariaatioissa pohdittiin jokaisen yksilön oikeutta tukeen, sekä muun muassa opetuksen ja tukitoimien painotusta – painotetaanko akateemisten taitojen opettamista vai keskitytäänkö sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen.