Onko rekrytoijalla väliä? : Rekrytoijan käytöksen merkitys nuoren työnhakijan halukkuuteen ottaa työtarjous vastaan
Haapajärvi, Emilia (2019)
Haapajärvi, Emilia
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282319
Tiivistelmä
Yrityksen työnantajakuvan merkitys on korostunut nykypäivän kilpailussa parhaimmista työntekijöistä. Rekrytointi ja siihen sisältyvä hakuprosessi ovat omiaan muokkaamaan työnhakijalle muodostuvaa työnantajakuvaa työnhakuvaiheessa. Aikaisempien tutkimuksien mukaan työnantajakuva vaikuttaa yrityksen houkuttelevuuteen etenkin nuorilla työnhakijoilla. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten rekrytoijan luottamusta tai epäluottamusta herättävä käyttäytyminen työhaastattelussa on yhteydessä työnhakijan mielikuviin yrityksestä sekä miten se vaikuttaa hänen halukkuuteensa ottaa työtarjous vastaan. Pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnassa käytettiin eläytymismenetelmää ja sen kahdessa kehyskertomuksessa varioitiin rekrytoijan käyttäytymistä joko luottamusta tai epäluottamusta herättävänä. Tutkimusaineisto (N=41) kerättiin tammikuun 2019 lopussa yhden yliopiston kauppatieteiden viimeisen vuoden opiskelijoilta. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisia asenteita ja logiikkaa nuoret vasta valmistumassa olevat opiskelijat käyttävät tehdessään tulkintoja rekrytoijan käyttäytymisestä työhaastattelussa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella aineiston analyysillä ja se teemoiteltiin aineistolähtöisesti tutkittavien kertomuksista löytyneiden havaintojen perusteella.
Tutkimuksen tuloksista saatiin selville, että rekrytoijan käyttäytyminen vaikuttaa yksiselitteisesti työnhakijan luomiin mielikuviin yrityksestä. Luottamusta herättävä käyttäytyminen synnytti tutkittaville positiivisia mielikuvia yrityksestä työnantajana siinä, missä epäluottamusta herättävä käyttäytyminen johti negatiivisiin mielikuviin. Rekrytoijan käyttäytyminen ei kuitenkaan ollut yhtä selvästi yhteydessä työnhakijan päätökseen vastaanottaa työtarjous. Rekrytoijan luomista kielteisistä mielikuvista riippumatta suurimmassa osassa kertomuksia, työnhakija ei heti hylännyt ajatusta työtarjouksen vastaanottamisesta vaan lopputulokseen vaikutti myös muut tekijät. Rekrytoijan luotettava käytös taas lisäsi työnhakijoiden halukkuutta vastaanottaa työpaikka, mutta käytöksen rinnalle merkittäväksi tekijäksi nostettiin myös rekrytoijan informatiivisuus työhaastattelussa.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnassa käytettiin eläytymismenetelmää ja sen kahdessa kehyskertomuksessa varioitiin rekrytoijan käyttäytymistä joko luottamusta tai epäluottamusta herättävänä. Tutkimusaineisto (N=41) kerättiin tammikuun 2019 lopussa yhden yliopiston kauppatieteiden viimeisen vuoden opiskelijoilta. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisia asenteita ja logiikkaa nuoret vasta valmistumassa olevat opiskelijat käyttävät tehdessään tulkintoja rekrytoijan käyttäytymisestä työhaastattelussa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella aineiston analyysillä ja se teemoiteltiin aineistolähtöisesti tutkittavien kertomuksista löytyneiden havaintojen perusteella.
Tutkimuksen tuloksista saatiin selville, että rekrytoijan käyttäytyminen vaikuttaa yksiselitteisesti työnhakijan luomiin mielikuviin yrityksestä. Luottamusta herättävä käyttäytyminen synnytti tutkittaville positiivisia mielikuvia yrityksestä työnantajana siinä, missä epäluottamusta herättävä käyttäytyminen johti negatiivisiin mielikuviin. Rekrytoijan käyttäytyminen ei kuitenkaan ollut yhtä selvästi yhteydessä työnhakijan päätökseen vastaanottaa työtarjous. Rekrytoijan luomista kielteisistä mielikuvista riippumatta suurimmassa osassa kertomuksia, työnhakija ei heti hylännyt ajatusta työtarjouksen vastaanottamisesta vaan lopputulokseen vaikutti myös muut tekijät. Rekrytoijan luotettava käytös taas lisäsi työnhakijoiden halukkuutta vastaanottaa työpaikka, mutta käytöksen rinnalle merkittäväksi tekijäksi nostettiin myös rekrytoijan informatiivisuus työhaastattelussa.