Ihmiskauppa globaalien maisemien katveissa : ihmiskauppakategorisoinnit ja -kuvasto Helsingin Sanomissa 2015–2017
Kallio, Kaisa (2019)
Kallio, Kaisa
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282317
Tiivistelmä
Ihmiskauppa on yksi aikamme vakavimmista ihmisoikeusongelmista, joka on kiinnittänyt myös joukkotiedotusvälineiden huomion. Ihmiskauppa on laajamittaista hyväksikäyttöä, jossa loukataan toisen ihmisarvoa. Lisäksi se on globaaliin ja rakenteelliseen eriarvoisuuteen kytkeytyvä ongelma. Ihmiskauppaan liittyvät mediakuvastot ovat toisinaan stereotypioita uusintavia, joten kuvastojen tarkastelu on tärkeää esimerkiksi uhrien tunnistamisen kannalta. Tämä pro gradu -tutkielma selvittää, miten ihmiskauppaa käsitellään Helsingin Sanomissa. Asetan ihmiskaupan globaaliin kontekstiin ja tarkastelen, millaisia ihmiskauppakategorisointeja sekä globalisaatiomaisemia Helsingin Sanomien ihmiskauppauutisointi sisältää. Teoreettinen viitekehykseni pohjautuu käsitteen ihmiskauppa ympärille sekä yhteiskunnalliseen ymmärrykseen globalisaatiosta dynaamisina prosesseina.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomien ihmiskauppaa käsitelleistä teksteistä vuosilta 2015–2017. Analyysi on kaksiosainen. Ensimmäinen osa perustuu aineistolähtöiseen etnometodologisviritteiseen kategoria-analyysiin ja toinen osa on teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoriakehyksen muodostaa Arjun Appadurain (1996) mallinnus globalisaatiomaisemista, johon peilaan aineistosta löydettyjä kategorisointeja sekä kategoriamääreitä. Appadurain (1996; 2001) mukaan moderni maailma ja globaalit virrat muodostuvat maisemien välisissä katkoksissa.
Tulosten mukaan Helsingin Sanomien kuvasto edustaa tyypillisiä käsityksiä ihmiskaupasta. Aineistossa ihmiskauppa määrittyy hyväksikäytön, erehdyttämisen ja autonomian rajoittamisen kautta. Kuvastossa näkyy ilmiön monimuotoisuus ja vaikeasti hallittavissa oleva luonne. Ihmiskauppa käsitetään globaalina ilmiönä, joka kytkeytyy siirtolaisuuteen. Rajat ylittävä ihmiskauppa on uhka valtioiden sisäiselle turvallisuudelle, mutta vastuun asettuminen on epäselvää. Kategorisoinnit jakautuivat paikkakategorioiden mukaisesti sekä työperäiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään ihmiskauppaan. Tarkastelemalla globaalia ihmiskauppamaisemaa selvisi, kuinka useat toimijat rajoittavat etnisten virtojen liikkuvuutta ja toimijuutta fyysisillä, psyykkisillä ja poliittisilla esteillä. Ihmiskaupan ideologiseen maisemaan liittyi valtioiden suvereenisuus sekä uusliberaalin globaalin talouden hallinnallisuus sekä asiantuntijoiden näille esittämä vastapuhe.
Tuloksissa havainnollistuu, kuinka globalisaation katkokset hyödyttävä toisia ja vahingoittavat toisia. Sosiaalipolitiikan avulla voidaan pienentää katkoksista aiheutuvia haittoja. Ihmiskaupan ymmärtämiseksi ja sen vastaisen toiminnan tehokkuuden takaamiseksi tarvitaan lisää sosiaalista tutkimusta. Stereotyyppisten, etnisten ja sukupuolittuneiden kuvastojen kyseenalaistaminen on osa sitä.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomien ihmiskauppaa käsitelleistä teksteistä vuosilta 2015–2017. Analyysi on kaksiosainen. Ensimmäinen osa perustuu aineistolähtöiseen etnometodologisviritteiseen kategoria-analyysiin ja toinen osa on teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoriakehyksen muodostaa Arjun Appadurain (1996) mallinnus globalisaatiomaisemista, johon peilaan aineistosta löydettyjä kategorisointeja sekä kategoriamääreitä. Appadurain (1996; 2001) mukaan moderni maailma ja globaalit virrat muodostuvat maisemien välisissä katkoksissa.
Tulosten mukaan Helsingin Sanomien kuvasto edustaa tyypillisiä käsityksiä ihmiskaupasta. Aineistossa ihmiskauppa määrittyy hyväksikäytön, erehdyttämisen ja autonomian rajoittamisen kautta. Kuvastossa näkyy ilmiön monimuotoisuus ja vaikeasti hallittavissa oleva luonne. Ihmiskauppa käsitetään globaalina ilmiönä, joka kytkeytyy siirtolaisuuteen. Rajat ylittävä ihmiskauppa on uhka valtioiden sisäiselle turvallisuudelle, mutta vastuun asettuminen on epäselvää. Kategorisoinnit jakautuivat paikkakategorioiden mukaisesti sekä työperäiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään ihmiskauppaan. Tarkastelemalla globaalia ihmiskauppamaisemaa selvisi, kuinka useat toimijat rajoittavat etnisten virtojen liikkuvuutta ja toimijuutta fyysisillä, psyykkisillä ja poliittisilla esteillä. Ihmiskaupan ideologiseen maisemaan liittyi valtioiden suvereenisuus sekä uusliberaalin globaalin talouden hallinnallisuus sekä asiantuntijoiden näille esittämä vastapuhe.
Tuloksissa havainnollistuu, kuinka globalisaation katkokset hyödyttävä toisia ja vahingoittavat toisia. Sosiaalipolitiikan avulla voidaan pienentää katkoksista aiheutuvia haittoja. Ihmiskaupan ymmärtämiseksi ja sen vastaisen toiminnan tehokkuuden takaamiseksi tarvitaan lisää sosiaalista tutkimusta. Stereotyyppisten, etnisten ja sukupuolittuneiden kuvastojen kyseenalaistaminen on osa sitä.