Kitkaa vai kasvua? : Poliittisten puolueiden vaikutus Helsingin kaupunkisuunnitteluun

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ristiriitaulottuvuuksien kautta poliittisten puolueiden tavoitteita ja kantoja Helsingin kaupunkisuunnitteluun. Tutkimusaineistona käytetään Helsingin viiden suurimman puolueen kuntavaaliohjelmia sekä puolueiden puheenvuoroja ja käyttäytymistä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa päätettiin Helsingin uudesta yleiskaavasta. Aikaisemmin kaupunkisuunnittelua on tutkittu yhteiskuntatieteissä pääasiassa hallinnollisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, mutta kaupunkisuunnittelun poliittisen ulottuvuuden käsitteleminen on ollut vähäisempää. Kaupunkisuunnittelua ei ole myöskään aikaisemmin tutkittu kattavasti puolueiden näkökulmasta, jossa keskiössä olisivat kaupunkisuunnitteluun liittyvät konfliktit ja puolueiden asemoituminen näissä konflikteissa.

Tutkielmassa on muodostettu aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella kaupunkisuunnittelun ristiriitaulottuvuudet, jotka muodostuvat talouden, liikenteen ja ympäristön sekä asuntuotannon ristiriitaulottuvuuksista. Ristiriitaulottuvuuksien keskeiset eroavaisuudet pohjautuvat niiden suhtautumisessa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, luonnonvarojen kuluttamiseen ja kaupungin kasvuun. Asuntotuotannon ristiriitaulottuvuus koostuu ”uusliberalismin”, ”uuden urbanismin” ja ”oikeudenmukaisen kaupungin” ulottuvuuksista. Liikenteen ja ympäristön ristiriitaulottuvuus muodostuu ”asuttavan kaupungin”, ”vihreän kaupungin” ja ”ekokaupungin” ulottuvuuksista. Talouden ristiriitaulottuvuus puolestaan muodostuu ”perinteisestä talouskäsityksestä”, ”elinkeinoelämäkeskeisestä luovasta taloudesta” sekä ”yksilö- ja kulttuurikeskeisestä luovasta taloudesta”.

Tutkimusaineistosta tehdyn sisällönanalyysin perusteella puolueista on löydettävissä ristiriitaulottuvuuksien mukaisia eroavaisuuksia. Tutkimusaineiston perusteella sekä Vihreä liitto että Vasemmistoliitto sijoittuvat oikeudenmukaisen kaupungin, ekokaupungin ja yksilö- ja kulttuurikeskeisen luovan talouden ulottuvuuksille. Tosin yleiskaavakeskustelussa kummatkin puolueet painottivat enemmän vihreän kaupungin piirteitä. Vastakohtana on Perussuomalaiset, joka sijoittuu uusliberalismin, perinteisen talouskäsityksen ja asuttavan kaupungin ulottuvuuksille. Kansallinen kokoomus sijoittuu asuttavan kaupungin, markkinavetoisen uuden urbanismin ja elinkeinoelämäkeskeisen luovan talouden ulottuvuuksille, mutta yleiskaavakeskustelun aikana puolueesta erottautui konservatiivinen siipi, joka vaatii yksilökeskeisyyttä ja taloudellista kustannustehokkuutta kaupunkisuunnitteluun. Suomen sosialidemokraattinen puolue sijoittuu oikeudenmukaisen kaupungin ja yleisesti luovan talouden ulottuvuuksille, mutta ympäristön ristiriitaulottuvuudella puolueen kanta muuttui. Kuntavaaliohjelmien perusteella SDP sijoittuu asuttavan kaupungin ulottuvuudelle, mutta yleiskaavakeskustelussa puolue painotti voimakkaasti vihreän kaupungin ulottuvuuden piirteitä.