Tunnetavoitteet yleisurheiluohjauksessa : Yleisurheiluohjaajien käsityksiä ohjauksen tunnetavoitteista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleisurheiluohjaajien käsityksiä ohjauksen tunnetavoitteista ja heidän kokemuksiaan käymästään yleisurheiluohjaajakoulutuksesta. Yleisurheiluohjauksen tavoitteet koostuvat asiatavoitteesta ja tunnetavoitteesta. Asiatavoite tarkoittaa tietyn taidon oppimista ja tunnetavoite tarkoittaa ryhmän yhdessä tekemisen ja iloitsemisen sekä positiiviset kokemukset. Tunnetavoitteet ovat olennainen ohjauksessa, sillä niiden toteutuminen edesauttaa myös asiatavoitteiden toteutumista.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty viidellä teemahaastattelulla ja analysoitu käyttämällä teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa on haastateltu yleisurheiluohjaajia, jotka ovat käyneet ohjaajakoulutuksen 2016 vuoden jälkeen, jolloin koulutus on uudistunut. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa tunnetavoitteista ja yleisurheilukoulutuksesta, jotta ohjaajakoulutusta voidaan kehittää edelleen.

Tutkimuksen tuloksissa tunnetavoite käsitetään asiatavoitteen, tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen sekä itsetunnon vahvistamisen kautta. Ohjauksessa tunnetavoite on asiatavoitteen rinnalla, mutta ei yhtä tärkeänä kuin asiatavoite. Tunteiden tunnistaminen ja käsittely sekä sosiaalisten taitojen opettaminen koettiin tärkeäksi ja isoksi osaksi ohjausta erityisesti haastavissa ohjaustilanteissa. Ohjattavien itsetuntoa vahvistettiin antamalla kannustavaa ja rehellistä palautetta sekä yksilöllisesti että koko ryhmälle.

Haastateltavien käsitykset kokonaisvaltaisen ohjauksen toteutumisesta koskivat ohjaajien vahvuuksia, ohjauksen haasteita, ohjaajan roolia kasvattajana sekä ohjauksen vaikutuksia ohjattavien tulevaisuuteen. Haastateltavien omat vahvuudet ja ohjauksen haasteet liittyivät ohjaajien omiin ohjauskykyihin ja erityisesti kokemuksen määrään sekä ohjauksen ulkoisiin tekijöihin, kuten isoihin ryhmäkokoihin. Haastateltavien toteuttama kasvatus oli sekä tietoista että tiedostamatonta vaikutusta ohjattaviin. Kokonaisvaltaisella ohjauksella pyrittiin kehittämään ohjattavan sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja sekä kasvattamaan liikunnalliseen elämäntapaan.

Haastateltavat eivät pitäneet käymäänsä yleisurheiluohjaajakoulutusta tai siitä saatuja ohjausmateriaaleja erityisen hyödyllisenä kokonaisvaltaisen ohjauksen kannalta. Kokemus koettiin tärkeämmäksi kuin koulutus, sillä se oli opettanut haastateltaville koulutusta enemmän. Koulutuksen toivottiin antavan enemmän käytännöllisiä harjoitteita ja tietoa, jota hyödyntää ohjaamisessa. Yleisurheiluohjaajakoulutuksen kehittämisen kannalta olisi hyvä miettiä, millä tavoin koulutus saadaan vastaamaan ohjaajien tarpeisiin, jotka vaihtelevat kokemustaustan mukaan.