Kiinteistökehitysprosessin kehittäminen yhteistyössä kunnan kanssa

Abstract

Kandidaatintyössäni kuvaan kiinteistökehitysprosessin toteuttamista yhteistyössä kunnan kanssa ennen rakentamista erityisesti lupa- ja kaavoitusvaiheiden näkökulmasta. Lupa- ja kaavoitusvaiheessa kiinteistökehitysprosessi toimii aktiivisesti kunnan viranomaisten kanssa, joten päätöksenteko ja hankkeen edistyminen vaatii useamman osapuolen aikaa ja työtä. Kandidaatintyössäni rajaan kiinteistökehitysprosessin kaavoitus- ja luvanhankintaprosessin kulkuun ja sen kehittämiseen. Kandidaatintyö on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Kaavoitus ja luvanhankinta ovat kunnan rakentamista ohjaavia prosesseja, jotka koskevat jokaista kiinteistökehityshanketta. Molemmat prosessit voivat heikosti läpivietyinä johtaa hankkeen viivästymiseen tai peruuntumiseen. Kaavoitus koetaan usein rakentamista hidastavana tekijänä. Kaavoitus rakennushankkeessa on tärkeää maankäytön suunnittelun kannalta, sillä kaavoitus ohjaa rakentamista esimerkiksi alueen maiseman yhtenäistämisen näkökulmasta. Kunnan kaavoitusprosessi tuottaa kaksi kaavaa, jotka ovat yleiskaava ja asemakaava. Kaavoitusprosessi ei ole kunnan asukkaille kovin tunnettu työkalu, joten asukkaat eivät osaa osallistua kaavoitukseen. Kaavoitus on itsessään toimiva prosessi, mutta kehittämällä kaavoitusta päästään tehokkaampaan ja osallistavampaan kaavoitusmalliin, joka palvelee rakentamista entistä paremmin. Rakennuslupaprosessi on viime vuosina siirtynyt aktiivisesti sähköiseen muotoon Lupapisteen palvelussa. Kaikki kunnat eivät ole vielä siirtyneet luvanhankinnassa sähköiseen muotoon, mutta Lupapisteen palveluun tulee jatkuvasti uusia kuntia, ja sähköistyminen on edelleen luvanhankinnan selkeä kehityssuunta. Luvanhankinnan suurin ongelma on prosessin liian myöhäinen käynnistäminen, joten luvanhankinnassa suurin kehityskohde on luvanhakijoiden informointi rakennusluvanhankinnasta ja kunnan kaavoituksen tilanteesta.