Henkilökuvauksen ja synkronian vaikutukset dubbauksen puhekielisyyteen : tapaus Voltron universumin soturi

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten henkilökuvaus ja synkronia ovat vaikuttaneet suomenkielisen jälkiäänityksen puhekielisyyteen. Dubbauskääntämisen tavoitteena on luoda vaikutelma siitä, että dubbaus on alun perin kohdekielinen. Tärkeää on siis luoda luontevaa kohdekieltä, joka sopii hahmoille sekä äänellisesti että visuaalisesti. Käsittelen teoriaosuudessa dubbauskääntämistä ja sen erityispiirteitä keskittyen etenkin kahteen synkronian muotoon eli huulisynkroniaan ja isokroniaan ja niiden vaatimuksiin. Tutkielmani kannalta on myös tärkeää esitellä eri kielimuotoja ja määritellä etenkin puhekielen ja yleiskielen käsitteet. Kielimuotojen määrittelyn jälkeen siirryn käsittelemään puheen illuusiota sekä kaunokirjallisen kääntämisen että audiovisuaalisen kääntämisen näkökulmasta. Dubbauksessa dialogi on puhuttua, joten siihen on ainakin teoriassa mahdollista luoda puheenomaisuutta laajemmin kuin kirjoitettuun tekstiin. Kuitenkin myös dubbauksen dialogi on aluksi kirjoitettua ja dubbauskääntämiseen liittyy kaunokirjallisen kääntämisen tavoin erilaisia tekijöitä, jotka ohjaavat sitä, missä määrin puhuttua kieltä ja puhekieltä käännökseen voidaan luoda. Vaikutelmaa puhekielestä voidaan tuoda dialogiin käyttämällä erilaisia puhekielen piirteitä. Esittelen näistä yleisimpiä ja aineistoni kannalta olennaisimpia. Tutkimukseni kannalta on myös tärkeää käsitellä henkilökuvausta, jolla voi olla vaikutusta muun muassa siihen, miten hahmot puhuvat. Käsittelenkin teoriaosuudessa etenkin dialogin roolia henkilökuvauksessa, mutta esittelen myös muita tutkielmani kannalta olennaisia henkilökuvauksen keinoja. Tutkimukseni aineistona käytän Voltron – Universumin soturi -animaatiosarjan suomenkielistä jälkiäänitystä. Olen valinnut sarjasta aineistoksi kahdeksan jaksoa ja keskityn analyysissani tarkastelemaan vain seitsemän päähenkilön käyttämiä puhekielisyyksiä. Olen litteroinut hahmojen repliikit ja tutkinut sitä, minkälaisia puhekielisyyksiä niistä löytyy sekä sitä, miten puhekielisyydet selittyvät toisaalta henkilökuvauksen ja toisaalta synkronian tavoittelun kautta. Tarkastelen tutkimuksessani vain kahden synkronian muodon eli huulisynkronian ja isokronian vaikutuksia hahmojen puheen puhekielisyyksiin. Oletukseni oli, että henkilökuvaus on vaikuttanut hahmojen käyttämiin puhekielisyyksiin synkroniaa enemmän ja merkittävämmin. Tutkimuksestani selviää, että henkilökuvaus on vaikuttanut merkittävästi etenkin viiden päähenkilön puheessa esiintyviin puhekielisyyksiin. Viiden nuoren päähenkilön puhe on erittäin puhekielistä etenkin äänne- ja muoto-opillisesti sekä sanastollisesti, kun taas kahden muun hahmon puhe on yleiskielisempää. Nuorten hahmojen puhekielinen puhe näyttäisi johtuvan vahvasti siitä, että heille on haluttu luoda heidän ikänsä mukaista puhetyyliä. Kahden muun hahmon puheessa puhekielisyydet luovat enemmänkin vaikutelmaa luonnollisesta puheesta. Tutkimuksestani selviää myös, että kaksi synkronian muotoa eli huulisynkronia ja isokronia ovat vaikuttaneet hahmojen puhekielisyyksiin. Huulisynkronia on esimerkiksi vaikuttanut etenkin muutamien muoto-opillisten puhekielen piirteiden esiintymiseen ja isokronia etenkin muutamien lauserakenteellisten puhekielen piirteiden esiintymiseen hahmojen puheessa. Synkronia ei ole kuitenkaan vaikuttanut puhekielisyyksiin niin merkittävästi, että puhekielisyyksien voisi sanoa johtuvan pääosin synkroniasta. Esimerkiksi huulisynkronia on vaikuttanut suurimmaksi osaksi vain repliikkien lopussa esiintyviin puhekielen piirteisiin, mutta puhekielisyyksiä esiintyy myös repliikkien keskellä. Lisäksi huulisynkronia ja isokronia eivät ole vaikuttaneet puhekielisyyksiin, jotka esiintyvät hahmon puheessa silloin, kun hahmon suu ei ole nähtävissä tai hahmo itse on kuvan ulkopuolella. Vaikka synkronian vaikutukset puhekielisyyteen eivät oman aineistoni perusteella näytä olevan yhtä merkittäviä kuin henkilökuvaukselliset syyt, tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että puhekielen piirteitä voidaan hyödyntää tarkan synkronian saavuttamisessa.