Nettihäirinnän kokemuksen yhteys elämänhallintaan
Rämö, Anette (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906252232
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906252232
Tiivistelmä
Tämä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma tarkastelee nettihäirinnän yhteyttä elämänhallinnan kokemukseen. Nettihäirintä on yleistynyt viime vuosina paljon, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Nuorista ja nuorista aikuisista noin viidesosa on joutunut joskus nettihäirinnän kohteeksi. Nettihäirinnällä on monenlaisia vaikutuksia itsetuntoon, minäkuvaan sekä kohonneeseen turhautumisen, pelon tai masennuksen tunteeseen. Nettihäirinnän kohteeksi joutuneilla on havaittu olevan samankaltaisia kokemuksia kuin kasvokkaisen häirinnän kohteeksi joutuneilla. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti anonymiteetti ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen puuttuminen saattavat vähentää estoja ja lisätä näin ollen häirinnän riskiä.
Tutkimuksessa käytetään teoreettisena pohjana Antonovskyn käsitettä koherenssin tunteesta. Antonovsky kertoo elämänhallinnan koostuvan koherenssin tunteesta, joka tarkoittaa elämän kokemista mielekkäänä, hallittavana sekä ymmärrettävänä. Elämänhallinta voidaan kokea myös eräänlaisena elämän tavoiteltavana päämääränä, joka onnistuessaan tuottaa hyvinvointia elämään.
Tutkimuskysymys on, millainen yhteys nettihäirinnän kohteeksi joutumisella on nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallinnan tunteen kokemukseen. Tutkimuksessa hyödynnetään Alkoholitutkimussäätiön rahoittaman ”Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä” -hankkeen aineistoa. Aineisto on demografisesti tasapainotettu otos 15–25 vuotiaista suomalaisista vastaajista (N=1200). Aineisto kerättiin keväällä 2017. Datan analysointiin käytettiin lineaarista regressioanalyysia.
Tulosten mukaan nettihäirinnän kokemus on impulsiivisuuden, loukkaavien viestien lähettämisen, netin ongelmakäytön, sosiaalisen median aktiivisuuden sekä sukupuolen kanssa yhteydessä nuorten ja nuorten aikuisten heikompaan elämänhallinnan tunteen kokemukseen. Tulokset ovat pääosin aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden mukaisia. Lisäksi tulokset ovat ajankohtaisia nuorten ja nuorten aikuisten joukossa tapahtuvan nettihäirinnän yleistymisen seurauksena. Olennaista olisikin miettiä, miten nettihäirintää voisi ehkäistä, sillä sen seuraukset muun muassa yksilön elämänhallinnan tunteelle voivat olla vakavia.
Tutkimuksessa käytetään teoreettisena pohjana Antonovskyn käsitettä koherenssin tunteesta. Antonovsky kertoo elämänhallinnan koostuvan koherenssin tunteesta, joka tarkoittaa elämän kokemista mielekkäänä, hallittavana sekä ymmärrettävänä. Elämänhallinta voidaan kokea myös eräänlaisena elämän tavoiteltavana päämääränä, joka onnistuessaan tuottaa hyvinvointia elämään.
Tutkimuskysymys on, millainen yhteys nettihäirinnän kohteeksi joutumisella on nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallinnan tunteen kokemukseen. Tutkimuksessa hyödynnetään Alkoholitutkimussäätiön rahoittaman ”Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä” -hankkeen aineistoa. Aineisto on demografisesti tasapainotettu otos 15–25 vuotiaista suomalaisista vastaajista (N=1200). Aineisto kerättiin keväällä 2017. Datan analysointiin käytettiin lineaarista regressioanalyysia.
Tulosten mukaan nettihäirinnän kokemus on impulsiivisuuden, loukkaavien viestien lähettämisen, netin ongelmakäytön, sosiaalisen median aktiivisuuden sekä sukupuolen kanssa yhteydessä nuorten ja nuorten aikuisten heikompaan elämänhallinnan tunteen kokemukseen. Tulokset ovat pääosin aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden mukaisia. Lisäksi tulokset ovat ajankohtaisia nuorten ja nuorten aikuisten joukossa tapahtuvan nettihäirinnän yleistymisen seurauksena. Olennaista olisikin miettiä, miten nettihäirintää voisi ehkäistä, sillä sen seuraukset muun muassa yksilön elämänhallinnan tunteelle voivat olla vakavia.