"Sen elämäntilanteen sanelemaa oppimista siinä tulee sitten aika paljonkin" : vastaanottokeskuksen työntekijöiden käsityksiä vastaanottokeskuksesta turvapaikanhakijalapsen oppimisympäristönä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vastaanottokeskuksen työntekijöiden käsityksiä vastaanottokeskuksesta turvapaikanhakijalapsen oppimisympäristönä. Vastaanottokeskusta oppimisympäristönä tarkastellaan lapsen informaalina, arkipäivän oppimisympäristönä. Tutkimustehtävänä oli saada vastauksia tutkimuskysymykseen tarkastelemalla työntekijöiden käsityksiä siitä, mitä turvapaikanhakijalapsi oppii vastaanottokeskuksessa, minkälaisia oppimisympäristöjä vastaanottokeskus pitää sisällään ja miten työntekijöiden näkemysten mukaan vastaanottokeskusta oppimisympäristönä voitaisiin kehittää.

Tutkimuksessani on nähtävissä yhtymäkohtia fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan. Tässä tutkimuksessa tutkittavaa asiaa tarkasteltiin niiden käsitysten pohjalta, joita tutkittavat olivat välillisesti työkokemuksensa perusteella aiheesta muodostaneet. Tutkittavien käsitysten tulkinta tapahtui fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa hyödyntäen.

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastateltavina oli seitsemän tutkimusorganisaatiossa eri työtehtävissä toimivaa henkilöä. Kaikki haastattelut tehtiin huhtikuussa 2018. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tutkimustulosten mukaan turvapaikanhakijalapsi oppii vastaanottokeskuksessa sosiaalisia taitoja, arkielämän taitoja, kansainvälisyyttä, akkulturoitumista ja perheestään huolehtimista. Tutkittavat mielsivät vastaanottokeskuksen oppimisympäristönä monin tavoin. Vastaanottokeskuksen oppimisympäristöistä merkittävimmiksi nousivat yhteiskunnan järjestämät palvelut, oma perhe, fyysiset tilat, monikulttuurisen vastaanottokeskuksen sosiaalinen yhteisö ja laitosolosuhteet. Tutkittavat olivat yhtä mieltä siitä, että turvapaikanhakijalapsen perheellä on merkittävin rooli lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa, mutta tässä tehtävässä onnistuakseen perhe tarvitsee myös yhteiskunnallista tukea. Myös vastaanottokeskuksen laitosolosuhteet näyttäytyivät tutkittavien mukaan merkittävänä lapsen oppimista säätelevänä ympäristönä. Turvapaikanhakijalapset oppivat siis vastaanottokeskuksessa asuessaan asioita, joita heidän on elämäntilanteestaan johtuen pakko oppia. Tämän kaltainen elämäntilanne ei välttämättä tarjoa lapselle hänen ikätasoonsa nähden tarkoituksenmukaista oppimisen ympäristöä. Kaikille tutkittaville vastaanottokeskus ei näyttäytynytkään lapsen oppimisympäristönä erityisen positiivisella tavalla. Turvapaikanhakijalapsen oppimisympäristöjen kehittämisessä ideaalitilanteena nähtiin se, että yhteiskuntaan ja kulttuuriin integroitumisen edesauttamiseksi turvapaikanhakijalapset ja -perheet ohjataan etsimään oppimisympäristöjä vastaanottokeskuksen ulkopuolelta. Myös turvapaikanhakijaperheiden asumisolosuhteiden kehittämisellä nähtiin olevan merkittävä vaikutus lasten oppimisen edistämiseen.

Tutkimuksessa tutkittavat korostivat formaalien oppimisympäristöjen (koulu, varhaiskasvatus, vastaanottokeskuksen kerhotoiminta) merkityksellisyytä lapsen oppimista edistävinä ympäristöinä. Formaalien oppimisympäristöjen katsottiin muodostavan lapsen oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista tukea ja ohjausta tarjoavia oppimisympäristöjä. Vastaanottokeskus lapsen infomaalina oppimisympäristönä määrittyi lapsen perheen hyvinvoinnin kautta: vanhempien hyvinvointi määritteli heidän mahdollisuuksiaan olla tukena lapsen arkipäivän oppimistilanteissa.

ABSTRACT ”They are educated quite a lot by their circumstances” Reception centre workers' views on the reception centre as the asylum seeker child`s learning environment

The aim of this thesis was to examine reception centre workers' views on the reception centre as the asylum seeker child's learning environment. The reception centre as a learning environment is examined as a child's informal, everyday learning environment. The research question was to get answers to the larger thesis analysis by reviewing the workers' views on: what the asylum seeker child learns in the reception centre, the kinds of learning enviroments the reception centre provides, and what the workers thought could be done to improve the reception centre as a learning environment.

This thesis intersects with phenomenologic-hermeneutical research. The research question of this study was examined through the views of the workers, who had formed said views based on their experiences at work. The views of the workers were interpreted using phenomenologic-hermeneutical approach.

The research materials of this qualitative case study were gathered by conducting (thematic) interviews with seven individuals working in different positions at the object organisation. All interviews were conducted in April 2018. The materials were subjected to theory-guided content analysis.

The study shows that in the reception centre, the asylum seeker children learn social skills, skills for daily life, internationality, acculturation, and skills for taking care of their family. The interviewees possessed a varied view of the reception centre as a learning environment. Of the learning environments, the most significant were deemed to be the services provided by the Finnish society, one's own family, physical premises, the social community of the multicultural reception centre, and the conditions at the reception centre. The interviews were agreed on the fact that the asylum seeker child's family plays the most important part in supporting the child's growth, development and learning, but that in order for the family to succeed in this, the family needs support from society. According to the interviewees, the conditions at the reception centre of the asylum seeker child were also a significant environment that defined the child's learning. So, asylum seeker children, living in the reception centre, learn what they have to learn owing to their circumstance in life. Such a circumstance may not necessarily provide a child with a learning environment that is appropriate to the child's age. Thus, not all interviewees regarded the reception centre as a positive factor in relation to the child's learning environment. The ideal way of improving the learning environments of asylum seeker children would be to direct the children and their families to seek learning environments outside the reception centre in order to facilitate their integration into society and culture. In addition, improving the living arrangements of asylum seeker families was viewed to have a significant impact on facilitating children's learning.

The interviewees highlighted the significance of formal learning environments (school, early age education, club activities of the reception centre) as environments that facilitate the asylum seeker child's learning. Formal learning environments were viewed to provide learning environments which are conducive to offer appropriate support and guidance in relation to the child's learning. The significance of the reception centre as the child's informal learning environment was defined by the wellbeing of the child's family: the wellbeing of the parents dictated their abilities to support their child in everyday learning situations.