Lattianpäällysteiden elinkaarikustannukset
Vänskä, Saara (2019)
Vänskä, Saara
2019
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906242181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906242181
Tiivistelmä
Tilan lattianpäällystettä valittaessa painotetaan teknisten ominaisuuksien lisäksi usein vain hankintahintaa. Tämän diplomityön tavoitteena oli osoittaa, että hankintahinta on vain pieni osa lattianpäällysteen elinkaaren aikana syntyvistä kokonaiskustannuksista. Työn tarkoitus oli esittää esimerkkilaskelmin, miten eri muuttujat vaikuttavat elinkaarikustannuksiin. Kirjallisen työn lisäksi tehtiin tilaajan käyttöön työkalu, jolla voi laskea eri lattianpäällysteiden elinkaarikustannuksia.
Lattianpäällysteiden elinkaarikustannuksiin vaikuttavat hankintakustannusten lisäksi uusimis- ja/tai kunnostuskustannukset sekä siivouskustannukset. Hankinta- ja uusimiskustannukset saatiin pääosin RT-Kustannuslaskentaohjelmasta ja siivouskustannukset aikaperusteisesti siivoustyön aikastandardeista. Siivousmenetelmien määrittämisessä käytettiin hyödyksi alan kirjallisuutta ja valmistajien ohjeita. Uusimis- ja kunnostustaajuudet määritettiin eri materiaalien teknisen käyttöiän mukaan. Esimerkkilaskelmissa käytetyt siivoustaajuudet määritettiin tilojen puhtaustason ja käyttöasteen mukaan. Elinkaarilaskelmat tehtiin nykyarvomenetelmää käyttäen. Laskentakorkokantana käytettiin 4 % ja tarkastelujaksona 30 vuotta. Herkkyystarkastelu tehtiin 2 % ja 4 % koroilla ja 50 vuoden tarkastelujaksolla.
Laskelmien mukaan eniten elinkaarikustannuksiin vaikuttaa tilan käyttötarkoituksen vaatima siivoustaajuus. Mitä useammin tilaa joudutaan siivoamaan, sitä suurempi osuus kokonaiskustannuksista muodostuu ylläpitosiivouskustannuksista. Siivoustaajuuden jälkeen merkittävimmäksi muuttujaksi nousi ylläpitosiivousmenetelmä. Imuroiden puhdistettavien lattiamateriaalien ylläpitosiivouskustannukset olivat mopaten puhdistettavia verrokkeja suuremmat. Kolmanneksi merkittävin muuttuja oli teknisen käyttöiän jaksottamat uusimis- ja/tai kunnostuskustannukset. Mikäli lattianpäällystettä piti uusia verrokkia useammin tai uusimiskustannukset olivat merkittävästi suuremmat, uusimisen kokonaiskustannukset olivat osassa tarkasteluja lähes yhtä merkittävät kuin ylläpitosiivouskustannukset. Hankintakustannukset olivat merkittävyydessään vasta neljäntenä. Ainoastaan niissä esimerkeissä, joissa toisen lattianpäällysteen hankintakustannus oli noin kaksinkertainen toiseen päällysteeseen nähden, hankintakustannuksen merkitys oli siivous- ja uusimiskustannuksia merkittävämpi.
Lattianpäällysteiden elinkaarikustannuksiin vaikuttavat hankintakustannusten lisäksi uusimis- ja/tai kunnostuskustannukset sekä siivouskustannukset. Hankinta- ja uusimiskustannukset saatiin pääosin RT-Kustannuslaskentaohjelmasta ja siivouskustannukset aikaperusteisesti siivoustyön aikastandardeista. Siivousmenetelmien määrittämisessä käytettiin hyödyksi alan kirjallisuutta ja valmistajien ohjeita. Uusimis- ja kunnostustaajuudet määritettiin eri materiaalien teknisen käyttöiän mukaan. Esimerkkilaskelmissa käytetyt siivoustaajuudet määritettiin tilojen puhtaustason ja käyttöasteen mukaan. Elinkaarilaskelmat tehtiin nykyarvomenetelmää käyttäen. Laskentakorkokantana käytettiin 4 % ja tarkastelujaksona 30 vuotta. Herkkyystarkastelu tehtiin 2 % ja 4 % koroilla ja 50 vuoden tarkastelujaksolla.
Laskelmien mukaan eniten elinkaarikustannuksiin vaikuttaa tilan käyttötarkoituksen vaatima siivoustaajuus. Mitä useammin tilaa joudutaan siivoamaan, sitä suurempi osuus kokonaiskustannuksista muodostuu ylläpitosiivouskustannuksista. Siivoustaajuuden jälkeen merkittävimmäksi muuttujaksi nousi ylläpitosiivousmenetelmä. Imuroiden puhdistettavien lattiamateriaalien ylläpitosiivouskustannukset olivat mopaten puhdistettavia verrokkeja suuremmat. Kolmanneksi merkittävin muuttuja oli teknisen käyttöiän jaksottamat uusimis- ja/tai kunnostuskustannukset. Mikäli lattianpäällystettä piti uusia verrokkia useammin tai uusimiskustannukset olivat merkittävästi suuremmat, uusimisen kokonaiskustannukset olivat osassa tarkasteluja lähes yhtä merkittävät kuin ylläpitosiivouskustannukset. Hankintakustannukset olivat merkittävyydessään vasta neljäntenä. Ainoastaan niissä esimerkeissä, joissa toisen lattianpäällysteen hankintakustannus oli noin kaksinkertainen toiseen päällysteeseen nähden, hankintakustannuksen merkitys oli siivous- ja uusimiskustannuksia merkittävämpi.