Tuloksellinen omistajaohjauksen välineet kuntayhtiöissä

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään kuntayhtiöiden tuloksellista omistajaohjausta ja omistajaohjauksen välineitä. Kunnat ovat vuosien saatossa yhtiöittäneet toimintojaan kuntayhtiöihin. Yhtiöittämiseen on vaikuttanut kuntien halu tehostaa toimintojaan, mutta myös kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Yhtiöittämisen takia osa kuntien varallisuudesta ja henkilöstöstä on siirtynyt emokunnasta tytäryhteisöihin ja näin ollen kuntakonserneissa on pyritty vastaamaan yhtiöittämisen tuomiin haasteisiin kehittämällä konsernin omistajaohjausta.

Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto muodostettiin neljän omistajaohjauksen kanssa työskentelevän viranhaltijan ja kahden luottamushenkilön teemahaastatteluilla. Tutkimuskohteeksi valittiin kaupunkeja, joilla oli kattavat konserniohjeet ja joiden omistajaohjauksessa oli selkeitä eroja. Tutkimuksen kohdekaupungit ovat Jyväskylä, Turku, Mikkeli ja Kuopio. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nousi esille kehittyvä omistajapolitiikka, tasapainoilu konserniedun ja yhtiön edun välillä, kuntayhtiön hallituksen osaamis- ja pätevyysvaatimukset, hallitusammattilaisten käyttö kuntayhtiöiden hallituksissa sekä luottamushenkilöiden moninaiset roolit kuntakonsernissa.

Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu hybridiorganisaation ohjausjärjestelmä- ja corporate governance-teorioista. Corporate governance-teorioiden osalta tutkimukseen on otettu mukaan agentti-, asianhoitaja-, resurssiriippuvuus- ja sidosryhmäteoria. Tulosten perusteella kuntakonserni on hybridinen organisaatio, jossa konsernin kokonaisedun saavuttaminen koostuu useista tekijöistä. Corporate governance-teoriat kohdistuvat omistajan ja kuntayhtiön väliseen omistajaohjaukseen. Jokaista corporate governance-teoriaa ilmenee jossain määrin kuntien omistajaohjauksessa.

Keskeinen vastuu omistajaohjauksesta on kuntakonsernin johdolla, kaupunginhallituksella ja kuntayhtiöiden hallituksilla ja yhtiöiden johdolla. Tulosten perusteella omistajaohjausta kehitetään jatkuvasti ja se on saanut piirteitä yksityisen sektorin puolelta. Suurimpia haasteita ovat konsernin kokonaisedun saavuttaminen ja kuntayhtiöiden osaoptimoinnin välttäminen. Lisäksi kuntayhtiöiden hallituksien osaamisessa nähdään suurta vaihtelua hallituksen jäsenten hallitustyöskentelyssä ja asiantuntijuudessa yhtiöiden toimialaa kohtaan. Kunnat ovat pyrkineet osaltaan ratkaisemaan tätä kouluttamalla luottamushenkilöitä osakeyhtiön hallitustyöskentelyyn ja tuomalla hallitusammattilaisia mukaan kuntayhtiöiden hallituksiin, mutta tämä on vaatinut poliittista tahtotilaa.