Tekonivelpotilaan palveluketjun prosessimittarit alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän näkökulmasta
Honkaniemi, Lauri (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906192129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906192129
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on viime vuosina kasvanut selvästi ja tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään väestön ikääntyessä. Samaan aikaan kuntien mahdollisuudet järjestää asukkaidensa tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluita ovat heikentyneet niiden kamppaillessa taloustilanteidensa kanssa. Kuntien ahdinko aiheuttaa riskin kansalaisten tarvitsemien palveluiden järjestämiselle ja kansalaisten yhdenvertaiselle kohtelulle. Muun muassa näistä syistä on jo vuosien ajan valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistusta. Viimeisimmässä uudistusehdotuksessa suunniteltiin palveluiden järjestämisvastuun keskittämistä alueellisille keskitetyille tahoille, jotka ehdotuksessa olisivat olleet maakuntia.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia tulevan alueellisen järjestäjätahon tietotarpeita yksittäisen palveluketjun ohjaamiseksi perustuen paikallistasolla tehtyyn valmistelutyöhön. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään suorituskyvyn mittaamiseen ja sitä varten kehitettyihin mittaristoihin sekä yleisesti että julkisessa terveydenhuollossa. Empiirisessä osassa esitellään ensiksi kohteena oleva palveluketju sekä avataan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistehtävää. Tämän jälkeen esitetään varsinainen tutkimusaineisto ja lopuksi tutkimuksen tulokset.
Järjestäjän tietotarpeiden pohjalta laadittiin tekonivelpotilaan palveluketjun suorituskyvyn seurantaa varten mittareita prosessinäkökulmasta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla palveluketjun käytännön työn osaajia sekä maakuntavalmistelussa mukana olleita henkilöitä. Haastatteluaineiston perusteella löydettiin viisi seurattavaa teemaa: palveluketjun tunteminen, joustavuus, kustannusten siirto toimijalta toiselle, palveluketjun toteuttaminen sovitusti ja palveluketjun sujuvuus. Näille teemoille luotiin yhteensä kahdeksan mittaria, joilla alueellisen palveluketjun onnistumista prosessina voitaisiin seurata. Mittariehdotuksen toimivuuden testaaminen toteutettiin asiantuntija-arviona maakuntavalmistelussa mukana olleen tahon avulla. Osa löydetyistä mittareista on yleistettävissä vastaaviin muihin palveluketjuihin ja osa soveltuu vain tekonivelpotilaan palveluketjun seurantaan.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia tulevan alueellisen järjestäjätahon tietotarpeita yksittäisen palveluketjun ohjaamiseksi perustuen paikallistasolla tehtyyn valmistelutyöhön. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään suorituskyvyn mittaamiseen ja sitä varten kehitettyihin mittaristoihin sekä yleisesti että julkisessa terveydenhuollossa. Empiirisessä osassa esitellään ensiksi kohteena oleva palveluketju sekä avataan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistehtävää. Tämän jälkeen esitetään varsinainen tutkimusaineisto ja lopuksi tutkimuksen tulokset.
Järjestäjän tietotarpeiden pohjalta laadittiin tekonivelpotilaan palveluketjun suorituskyvyn seurantaa varten mittareita prosessinäkökulmasta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla palveluketjun käytännön työn osaajia sekä maakuntavalmistelussa mukana olleita henkilöitä. Haastatteluaineiston perusteella löydettiin viisi seurattavaa teemaa: palveluketjun tunteminen, joustavuus, kustannusten siirto toimijalta toiselle, palveluketjun toteuttaminen sovitusti ja palveluketjun sujuvuus. Näille teemoille luotiin yhteensä kahdeksan mittaria, joilla alueellisen palveluketjun onnistumista prosessina voitaisiin seurata. Mittariehdotuksen toimivuuden testaaminen toteutettiin asiantuntija-arviona maakuntavalmistelussa mukana olleen tahon avulla. Osa löydetyistä mittareista on yleistettävissä vastaaviin muihin palveluketjuihin ja osa soveltuu vain tekonivelpotilaan palveluketjun seurantaan.