Tulosta ja tasa-arvoa koulutuksella: Koulutuspolitiikan arvot kokoomuksen ja SDP:n välikysymyspuheenvuoroissa vuosina 2015-2018
Mäki, Sabina (2019)
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906172070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906172070
Tiivistelmä
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella vuosina 2015-2018 toteutettiin lukuisia koulutusreformeja. Samaan aikaa hallitus teki tuntuvia leikkauksia aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Myös opintososiaalisia etuuksia leikattiin. Hallituksen koulutuspolitiikka herättikin runsaasti keskustelua ja sai opposition esittämään hallituskauden aikana eniten välikysymyksiä juuri koulutuspolitiikasta.
Koulutuspolitiikalla ohjataan koulutusta ja samalla koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Kuten mihin tahansa politiikan alaan, siihen liittyy aina arvoja. Politiikkaa on perusteltu erityisesti 1980-luvulta lähtien arvopuheella, joka pyrkii vetoamaan kaikkiin henkilöihin, jotka arvostat jokseenkin samankaltaisia asioita. Tässä tutkielmassa tarkastellaankin, millaisille arvoille koulutuspoliittinen keskustelu perustui eduskunnassa 2015-2018. Aineisto koostuu valituista välikysymyskeskusteluissa esitetyistä kokoomuksen ja sosialidemokraattien puheista. Puolueet muodostavat kiinnostavan ja luontevan vastinparin niin oikeisto-vasemmisto-jaottelun kuin hallitus-oppositio-asetelman vuoksi. Kokoomus oli vuosina 2015-2018 hallituspuolue ja sillä oli opetus- ja kulttuuriministerin salkku. Sosialidemokraatit puolestaan kritisoivat hallituksen koulutuspolitiikkaa ja olivat mukana kaikissa neljässä välikysymyksessä.
Arvoja tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tarkasteluun sovelletaan teoriaohjaavaa tarkastelua, jossa hyödynnetään eri suomalaistutkijoiden luomaa ja muokkaamaa arvoluokitusta sekä Milton Rokeachin two-value-mallia. Tutkielmassa luokitellaan ja kuvataan puolueiden puheenvuoroissa esiintyvät arvot kattavasti sekä tarkastellaan erityisesti vapauden ja tasa-arvon yleisyyttä ja sisältöä. Arvoja peilataan myös puolueiden ideologioihin. Lopuksi arvioidaan, onko koulutuspolitiikka arvopuheen perusteella koulutukseen suuntautuvaa politiikkaa (policy for education) vai koulutusta välineenä käyttävää politiikkaa (education for policy).
Koulutuspolitiikalla ohjataan koulutusta ja samalla koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Kuten mihin tahansa politiikan alaan, siihen liittyy aina arvoja. Politiikkaa on perusteltu erityisesti 1980-luvulta lähtien arvopuheella, joka pyrkii vetoamaan kaikkiin henkilöihin, jotka arvostat jokseenkin samankaltaisia asioita. Tässä tutkielmassa tarkastellaankin, millaisille arvoille koulutuspoliittinen keskustelu perustui eduskunnassa 2015-2018. Aineisto koostuu valituista välikysymyskeskusteluissa esitetyistä kokoomuksen ja sosialidemokraattien puheista. Puolueet muodostavat kiinnostavan ja luontevan vastinparin niin oikeisto-vasemmisto-jaottelun kuin hallitus-oppositio-asetelman vuoksi. Kokoomus oli vuosina 2015-2018 hallituspuolue ja sillä oli opetus- ja kulttuuriministerin salkku. Sosialidemokraatit puolestaan kritisoivat hallituksen koulutuspolitiikkaa ja olivat mukana kaikissa neljässä välikysymyksessä.
Arvoja tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tarkasteluun sovelletaan teoriaohjaavaa tarkastelua, jossa hyödynnetään eri suomalaistutkijoiden luomaa ja muokkaamaa arvoluokitusta sekä Milton Rokeachin two-value-mallia. Tutkielmassa luokitellaan ja kuvataan puolueiden puheenvuoroissa esiintyvät arvot kattavasti sekä tarkastellaan erityisesti vapauden ja tasa-arvon yleisyyttä ja sisältöä. Arvoja peilataan myös puolueiden ideologioihin. Lopuksi arvioidaan, onko koulutuspolitiikka arvopuheen perusteella koulutukseen suuntautuvaa politiikkaa (policy for education) vai koulutusta välineenä käyttävää politiikkaa (education for policy).