Determinants of over-indebtedness among Finnish households : Evidence from EU-SILC 2015 data

Abstract

Over-indebtedness is a current phenomenon, which has been at public interest particularly since the last financial crisis. Over-indebtedness causes negative social and economic implications for households, which at worst can lead to social exclusion and poverty. Over-indebtedness increases also lenders’ risks of credit defaults and poses a risk for the social and economic stability of the society, due to which it is important to research the phenomenon to prevent and restrict the growth of it. Over-indebtedness has been increasing steadily in Finland during last decades and has continued its growth even after the last financial crisis. In 2016, also the European Systemic Risk Board (ESRB) warned about the risks of the growing household indebtedness in Finland.

This study goes through over-indebtedness in theoretical framework and empirical findings of the determinants of over-indebtedness with a literary survey and statistical research. Traditional economic theory associates household over-indebtedness with uncertainty related to forecasting future income and according to the theory households borrow to smooth income fluctuations during their lifecycle. Over-indebtedness is a consequence of macroeconomic shocks that inevitably concern some proportion of households. Behavioral economics has recently contributed significantly on the research of over-indebtedness. Behavioral theories present over-indebtedness as a consequence of consumers’ bounded rationality, which is caused by behavioral biases, inconsistent time-preferences and self-control problems. Due to bounded rationality and self-control problems, consumers end up consuming more than the optimal level on current period and accumulate too much debt compared to their income and wealth. Over-consumption and over-indebtedness increase household’s financial burden, which leads to arrears and repayment defaults, when the disposable income is not sufficient to cover all expenses. Arrears and defaults are also impacted by household’s equity and particularly decreases in its value, which hinders realizing assets in order to repay debt.

The study utilizes the wide EU-SILC micro-data in statistical estimation, and finds evidence supporting the importance of the risk factors identified in previous literature in causing over-indebtedness. Household’s low level of income and education are major risk factors, since they lower the lifecycle resources. Level of education and the financial literacy accompanied by it have also an impact on the sustainability of household’s financial decisions. Households’ high expenses compared to their income increase their financial burden and increase the risk of arrears. Factors identified to increase the financial burden include living in rented accommodation and careless borrowing, in addition to low level of income. Increasing financial literacy is found to impact positively the sustainability of household’s consumption and saving decisions and that it is also associated with smaller impact of behavioral biases and self-control issues.

The study supports focusing policy measures to improving financial literacy, because the common level of it is low particularly among households with the lowest income levels. The risk of over-indebtedness should also be restricted by regulating the supply of instant loans and other easily available high-cost credits more strictly. Founding a positive credit register is seen to have strong basis that would promote responsible borrowing and improve households’ understanding of their financial situation.

Ylivelkaantuminen on ajankohtainen ilmiö, jonka tutkiminen on noussut mielenkiinnon kohteeksi erityisesti viimeisimmän finanssikriisin jälkeen. Ylivelkaantuminen aiheuttaa kotitalouksille negatiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka pahimmillaan johtavat syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja köyhyyteen. Ylivelkaantuminen kasvattaa myös lainanantajien riskejä luottotappioista ja aiheuttaa riskin yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle vakaudelle, minkä vuoksi ilmiön tutkiminen sen kasvun ennakoimiseksi ja rajoittamiseksi on tärkeää. Ylivelkaantuminen on kasvanut Suomessa tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana ja jatkanut kasvuaan myös viimeisimmän finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2016 myös European Systemic Risk Board (ESRB) varoitti Suomea korkeaan ja kasvavaan kotitalouksien velkaantumiseen liittyvistä riskeistä.

Tutkimus läpikäy ylivelkaantumista teoreettisessa viitekehyksessä sekä empiirisiä tuloksia ylivelkaantumisen syntymisestä kirjallisuuskatsauksen ja tilastollisen tutkimuksen avulla. Perinteinen talousteoreettinen näkemys kotitalouksien ylivelkaantumisesta liittyy tulevaisuuden tulojen ennustamisen epävarmuuteen ja teorian mukaan kotitaloudet velkaantuvat tasoittaakseen tulovaihteluita elinkaaren aikana. Ylivelkaantuminen on seurausta erityisesti makrotaloudellisista sokeista, jotka koskettavat välttämättä osaa kotitalouksista. Behavioraalinen taloustiede on kontribuoinut viimeaikoina merkittäväsi ylivelkaantumisen tutkimukseen. Behavioraaliset teoriat esittävät, että ylivelkaantuminen on seurausta kuluttajien rajoitetusta rationaalisuudesta, joka johtuu taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavista behavioraalisista harhoista, epäjohdonmukaisista aikapreferensseistä ja itsekuriongelmista. Rajoitetun rationaalisuuden ja itsekuriongelmien vuoksi kuluttajat päätyvät kuluttamaan kuluvalla periodilla enemmän kuin olisi optimaalista ja kerryttävät tuloihinsa ja varoihinsa nähden liikaa velkaa. Ylikulutus ja velkaantuminen lisäävät kotitalouden taloudellista ahdinkoa, joka johtaa maksurästeihin ja takaisinmaksun laiminlyönteihin, kun käytettävissä olevat tulot eivät riitä kattamaan menoja. Maksurästeihin ja laiminlyönteihin vaikuttaa myös kotitalouden nettovarallisuus ja erityisesti sen arvon lasku, mikä vaikeuttaa varallisuuden realisoimista velkojen takaisinmaksamiseksi.

Tutkimus hyödyntää tilastollisessa estimoinnissa laajaa EU-SILC mikroaineistoa, jonka avulla löydetään todisteita aikaisemman kirjallisuuden tunnistamien riksitekijöiden merkityksestä ylivelkaantumisen synnyssä. Kotitalouksien matala tulo- ja koulutustaso ovat merkittäviä riskitekijöitä, sillä ne madaltavat kotitalouden elämänkaaren resursseja. Koulutustasolla ja sen myötä kertyvillä taloustaidoilla on myös merkitys kotitalouksien taloudellisten päätösten kannattavuuteen. Kotitalouksien suuret tuloihin suhteutetut menot kasvattavat taloudellista ahdinkoa ja kasvattavat kotitalouksien riskiä maksuhäiriöistä. Taloudellista ahdinkoa kasvattaviksi tekijöiksi identifioidaan matalan tulotason lisäksi mm. vuokralla asuminen sekä huoleton lainaaminen. Taloudellisen lukutaidon kasvattamisella nähdään olevan positiivinen vaikutus kotitalouksien kulutus- ja velkaantumispäätösten kannattavuuteen, sekä yhteys behavioraalisten harhojen ja itsekuriongelmien merkityksen vähentymiseen.

Tutkimus kannattaa politiikkatoimien keskittämistä talouslukutaidon kehittämiseen, sillä sen taso yleisesti erityisesti matalan koulutustason kotitalouksissa on matala. Lisäksi ylivelkaantumisen riskiä tulisi rajoittaa säätelemällä tiukemmin pikalainojen ja muiden helposti saatavilla olevien korkean koron lainojen tarjontaa. Positiivisen luottorekisterin perustamiselle nähdään vahvoja perusteita, jotka edesauttaisivat vastuullista luotonantoa sekä kotitalouksien ymmärrystä taloudellisesta tilanteestaan.