Sairaanhoitajien kokemuksia lainavuoroista
Riekkinen, Veera (2019)
Riekkinen, Veera
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906182088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906182088
Tiivistelmä
Potilaiden parasta hoitoa varten on oltava riittävä määrä osaamisvaatimukset täyttävää hoitohenkilöstöä ja jatkuva puute sairaanhoitajista on pakottanut terveydenhuollon organisaatiot kehittämään keinoja riittävän henkilöstön turvaamiseksi. Lainavuoroilla organisaation olemassa olevaa henkilökuntaa hyödynnetään äkillisten poissaolojen korvaamisessa tai työyksiköiden
kuormittuneisuuden tasaamisessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien kokemuksia äkillisten lainavuorojen tekemisestä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemuksista ja tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Internetpohjaisen lomakkeen avoimen kysymyksen avulla kerätty tutkimusaineisto, joka muodostuu sairaanhoitajien (n=75) vastauksista, on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistuneista sairaanhoitajista valtaosa oli naisia ja työskenteli vakituisessa tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Osallistujien keski-ikä oli 35 vuotta ja he olivat tehneet keskimäärin 4 lainavuoroa viimeisen vuoden aikana. Sairaanhoitajat kokivat lainavuorot toimintamallina epävarmaksi eivätkä sairaanhoitajat tunteneet lainaavaa yksikköä. Työnantajan koettiin päättävän lainavuoroista ja lainavuorot aiheuttivat epävarmaa oloa sairaanhoitajille sekä lisäsi heidän kuormittuneisuuttaan. Sairaanhoitajat kokivat myös, etteivät he jääneet lainavuoroissa yksin ja käytännön hoitotyö koettiin lainavuoroissa kevyemmäksi. Lainavuorojen tekeminen koettiin myös mukavaksi ja voimaannuttavaksi.
Tutkimustulosten perusteella lainavuorojen organisoinnissa sekä lainavuoromallien kehittämisessä tulisi antaa erityistä painoarvoa perehdytykselle ja tiedonsiirrolle, työntekijän vaikuttamismahdollisuuksille sekä oppimisen ja kehittymisen näkökulman vahvistamiselle.
ABSTRACT
Nurses' experience in floating
For the best care of the patients, there must be enough qualified medical personnel and the continuing lack of nurses has forced health care organizations to develop ways to secure adequate staff. With floating, the organization's existing staff is utilized to compensate for sudden absences or to offset the workload of the work units.
The purpose of this study is to describe the experiences of nurses in floating. The aim of the study is to produce information about the experiences of nurses and research has been carried out as a
qualitative study. The research data, which has been collected through the open question of the Internet-based form, consists answers of nurses' (n = 75) and it has been analyzed by inductive content analysis.
Most nurses participating in the study were women and worked in a permanent relationship. The average age of the participants was 35 years and they had floated average 4 times over the past year. Nurses felt floating as an uncertain operating model and nurses were not familiar with the lending
unit. Nurses felt that the employer rule about floating and loan shifts caused uncertainty for nurses and increased their workload. The nurses also felt that they were not alone while floating and that the practical nursing care was considered lighter in the loan shifts. Floating was also perceived as nice and an empowering.
Based on the research results, special attention should be given to the orientation and transfer of information, the employee's opportunities to influence and to strengthen the perspective of learning and development in the organization of floating and the development of floating models.
kuormittuneisuuden tasaamisessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien kokemuksia äkillisten lainavuorojen tekemisestä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemuksista ja tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Internetpohjaisen lomakkeen avoimen kysymyksen avulla kerätty tutkimusaineisto, joka muodostuu sairaanhoitajien (n=75) vastauksista, on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistuneista sairaanhoitajista valtaosa oli naisia ja työskenteli vakituisessa tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Osallistujien keski-ikä oli 35 vuotta ja he olivat tehneet keskimäärin 4 lainavuoroa viimeisen vuoden aikana. Sairaanhoitajat kokivat lainavuorot toimintamallina epävarmaksi eivätkä sairaanhoitajat tunteneet lainaavaa yksikköä. Työnantajan koettiin päättävän lainavuoroista ja lainavuorot aiheuttivat epävarmaa oloa sairaanhoitajille sekä lisäsi heidän kuormittuneisuuttaan. Sairaanhoitajat kokivat myös, etteivät he jääneet lainavuoroissa yksin ja käytännön hoitotyö koettiin lainavuoroissa kevyemmäksi. Lainavuorojen tekeminen koettiin myös mukavaksi ja voimaannuttavaksi.
Tutkimustulosten perusteella lainavuorojen organisoinnissa sekä lainavuoromallien kehittämisessä tulisi antaa erityistä painoarvoa perehdytykselle ja tiedonsiirrolle, työntekijän vaikuttamismahdollisuuksille sekä oppimisen ja kehittymisen näkökulman vahvistamiselle.
ABSTRACT
Nurses' experience in floating
For the best care of the patients, there must be enough qualified medical personnel and the continuing lack of nurses has forced health care organizations to develop ways to secure adequate staff. With floating, the organization's existing staff is utilized to compensate for sudden absences or to offset the workload of the work units.
The purpose of this study is to describe the experiences of nurses in floating. The aim of the study is to produce information about the experiences of nurses and research has been carried out as a
qualitative study. The research data, which has been collected through the open question of the Internet-based form, consists answers of nurses' (n = 75) and it has been analyzed by inductive content analysis.
Most nurses participating in the study were women and worked in a permanent relationship. The average age of the participants was 35 years and they had floated average 4 times over the past year. Nurses felt floating as an uncertain operating model and nurses were not familiar with the lending
unit. Nurses felt that the employer rule about floating and loan shifts caused uncertainty for nurses and increased their workload. The nurses also felt that they were not alone while floating and that the practical nursing care was considered lighter in the loan shifts. Floating was also perceived as nice and an empowering.
Based on the research results, special attention should be given to the orientation and transfer of information, the employee's opportunities to influence and to strengthen the perspective of learning and development in the organization of floating and the development of floating models.