Eristerappausjärjestelmien vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät
Lemberg, Antti-Matti Aleksi (2019-06-15)
15.06.2019
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-08-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906152022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906152022
Tiivistelmä
Eristerappausjärjestelmillä tarkoitetaan tuulettumattomia rapattuja julkisivujärjestelmiä, joissa rappausalustana toimii lämmöneriste. Suomessa käytettävät eristerappausjärjestelmät voidaan jakaa ohutrappaus-eristejärjestelmiin sekä paksurappaus-eristejärjestelmiin. Ohutrappaus-eristejärjestelmissä rappauksen paksuus on noin 5-10 mm, kun taas paksurappaus-eristejärjestelmissä rappauksen paksuus on noin 20-25 mm. Paksurappaus-eristejärjestelmiä käytetään pääsääntöisesti Suomessa ja Ruotsissa. Ohutrappaus-eristejärjestelmiä käytetään laajemmin ympäri maailmaa.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää eristerappausjärjestelmien käyttöikään vaikuttavat tekijät, kuten tyypillisimmät vauriomekanismit, rasitustekijät, materiaalien säilyvyysominaisuudet, laatuvaatimukset ja rakenteiden riskikohdat, sekä kuntotutkimusmenetelmät ja yleisimmät vauriot Suomessa. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan kirjallisuusselvityksen sekä tutkimusaineiston avulla. Kirjallisuusselvityksen avulla selvitettiin eristerappausjärjestelmissä käytettyjen materiaalien säilyvyysominaisuuksia, järjestelmien vauriomekanismeja, rasitustekijöitä sekä laatuvaatimuksia. Tutkimusaineiston avulla pyrittiin vastaavasti arvioimaan järjestelmien yleisimpiä vauriotyyppejä ja rakenteiden riskikohtia. Tutkimusaineisto koostui 24 rakennuksen kuntotutkimusraportista, kuntoarvioraportista tai muulla tavoin järjestelmien vaurioitumiseen liittyvästä materiaalista. Lisäksi järjestelmien yleisimpiä vauriotyyppejä ja riskikohtia pyrittiin arvioimaan kohdekäyntien perusteella. Eristerappausjärjestelmien kuntotutkimusmenetelmiä kartoitettiin soveltamalla tutkimuksessa kertynyttä tietoa sekä muiden rakenteiden kuntotutkimusmenetelmiä.
Tutkimusaineiston perusteella eristerappausjärjestelmien halkeilu oli molempien järjestelmätyyppien tyypillisin vaurio. Halkeilu kasvattaa järjestelmien kosteusrasitusta, joten se vaikuttaa myös monen muun vaurion syntymiseen, kuten laastin pakkasrapautumiseen tai pinnoitteen irtoamiseen. Järjestelmien halkeilua tulisi tarkkailla etenkin järjestelmien ensimmäisinä vuosina, ja halkeamat tulisi korjata mahdollisimman pian niiden ilmestyttyä, jotta kosteus ei pääse vaurioittamaan rakennetta muulla tavoin. Suunnittelu- ja työvirheet vaikuttavat myös merkittävästi rakenteiden käyttöikään ja vaurioitumiseen, koska toimimattomat ja tiivistämättömät liitokset lisäävät rappauksen kosteusrasitusta. Lisäksi rappauksen levittämisen yhteydessä tehdyt työvirheet lisäävät merkittävästi rappauksen halkeiluriskiä.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää eristerappausjärjestelmien käyttöikään vaikuttavat tekijät, kuten tyypillisimmät vauriomekanismit, rasitustekijät, materiaalien säilyvyysominaisuudet, laatuvaatimukset ja rakenteiden riskikohdat, sekä kuntotutkimusmenetelmät ja yleisimmät vauriot Suomessa. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan kirjallisuusselvityksen sekä tutkimusaineiston avulla. Kirjallisuusselvityksen avulla selvitettiin eristerappausjärjestelmissä käytettyjen materiaalien säilyvyysominaisuuksia, järjestelmien vauriomekanismeja, rasitustekijöitä sekä laatuvaatimuksia. Tutkimusaineiston avulla pyrittiin vastaavasti arvioimaan järjestelmien yleisimpiä vauriotyyppejä ja rakenteiden riskikohtia. Tutkimusaineisto koostui 24 rakennuksen kuntotutkimusraportista, kuntoarvioraportista tai muulla tavoin järjestelmien vaurioitumiseen liittyvästä materiaalista. Lisäksi järjestelmien yleisimpiä vauriotyyppejä ja riskikohtia pyrittiin arvioimaan kohdekäyntien perusteella. Eristerappausjärjestelmien kuntotutkimusmenetelmiä kartoitettiin soveltamalla tutkimuksessa kertynyttä tietoa sekä muiden rakenteiden kuntotutkimusmenetelmiä.
Tutkimusaineiston perusteella eristerappausjärjestelmien halkeilu oli molempien järjestelmätyyppien tyypillisin vaurio. Halkeilu kasvattaa järjestelmien kosteusrasitusta, joten se vaikuttaa myös monen muun vaurion syntymiseen, kuten laastin pakkasrapautumiseen tai pinnoitteen irtoamiseen. Järjestelmien halkeilua tulisi tarkkailla etenkin järjestelmien ensimmäisinä vuosina, ja halkeamat tulisi korjata mahdollisimman pian niiden ilmestyttyä, jotta kosteus ei pääse vaurioittamaan rakennetta muulla tavoin. Suunnittelu- ja työvirheet vaikuttavat myös merkittävästi rakenteiden käyttöikään ja vaurioitumiseen, koska toimimattomat ja tiivistämättömät liitokset lisäävät rappauksen kosteusrasitusta. Lisäksi rappauksen levittämisen yhteydessä tehdyt työvirheet lisäävät merkittävästi rappauksen halkeiluriskiä.