Äidin alkoholinkäytön ja perheen taloudellisen tilanteen yhteys lapsen psyykkiseen hyvinvointiin

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen äidin alkoholinkäytön ja perheen taloudellisen tilanteen yhteyttä lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Aiempien tutkimusten mukaan sekä äidin runsas alkoholinkäyttö että perheen huono taloudellinen tilanne voivat vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin monin tavoin, kun esimerkiksi erilaisten mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen, ahdistuksen ja käyttäytymisongelmien riski kasvaa. Useiden vastoinkäymisten kasautuminen lisää lapsen riskiä kokea haittoja. Siksi tutkin samassa mallissa sekä äidin alkoholinkäytön että perheen taloudellisen tilanteen yhteyttä lapsen psyykkiseen hyvinvointiin.

Tutkimukseni aineistona on vuoden 2017 Kouluterveyskysely, jonka vastaajista tarkastelen 4.–5.-luokkalaisia ja heidän äitejänsä. Analyysissa on mukana 28 058 havaintoyksikköä eli lapsi-äitiparia. Analysoin aineistoa kvantitatiivisin menetelmin käyttäen erilaisia kuvailevia menetelmiä, kuten frekvenssi- ja prosenttijakaumia ja ristiintaulukointia, sekä tarkempaa tarkastelua varten logistista regressioanalyysia.

Selittävinä tekijöinä analyysissani ovat äidin alkoholinkäytön toistuvuus ja määrä sekä äidin arvio perheen taloudellisesta tilanteesta. Selitettäviä muuttujia ovat lapsen itsensä arvioimat mielialaan liittyvät ongelmat ja surullinen olo koulussa ja kotona. Lisäksi olen huomioinut logistisissa regressiomalleissani taustamuuttujina lapsen sukupuolen ja luokka-asteen (4. vai 5. luokka), sen, asuuko lapsi molempien vanhempien kanssa yhteisessä kodissa, äidin koulutustaustan ja työtilanteen sekä äidin masennusoireet.

Logistisen regressioanalyysin tulosten mukaan äidin alkoholinkäyttö ei ollut yhteydessä lapsen mielialan ongelmiin eikä surulliseen oloon, kun taas perheen taloudellinen tilanne oli. Toisin sanoen ne lapset, joiden perheessä oli huono taloudellinen tilanne, kokivat muita todennäköisemmin mielialaan liittyviä ongelmia sekä surullista oloa koulussa ja kotona, mutta äidin alkoholinkäytöllä ei ollut yhteyttä mielialaan ja oloon. Lisäksi lapset kokivat mielialaan liittyviä ongelmia ja surullista olo koulussa ja kotona, jos he eivät asuneet molempien vanhempiensa kanssa yhteisessä kodissa ja jos äidillä oli ollut masennusoireita viimeisen vuoden aikana. Myös sukupuoli oli yhteydessä lapsen psyykkiseen hyvinvointiin: tytöillä oli surullisempi olo kotona ja koulussa kuin pojilla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että on tärkeää huomata erityisesti lapsiperheiden köyhyyden vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen ja pyrkiä ehkäisemään siitä aiheutuvia haittoja.

In this thesis I study how maternal alcohol use and the family’s financial situation are associated with children’s psychological well-being. Previous studies suggest that both substantive alcohol consumption and a poor financial situation can have a variety of effects on child well-being as they increase the risk of mental problems such as depression, anxiety and behavioral issues. Children facing multiple adversities are at a higher risk of experiencing these problems. Therefore, I simultaneously analyze how children’s psychological well-being is related to both maternal alcohol use and the family’s financial situation.

The data I use in my thesis was collected by the National Institute for Health and Welfare in the School Health Promotion study of 2017. My analyses are restricted to 4th and 5th graders and their mothers and the data consists of 28,058 child-mother pairs. I analyze the data using various quantitative methods such as frequency and percentage distributions, cross tabulation and logistic regression.

The main explanatory variables in my analyses are the reported frequency and intensity of maternal alcohol use and the mother’s assessment of the family’s financial situation. The variables to be explained are children’s mood-related problems and feelings of sadness both at school and at home. Additionally, I include as control variables in my logistic regression models the child’s sex, the grade attended by the child, an indicator variable for children living together with both parents and the mother’s educational background, work situation and depressive symptoms.

The results from the logistic regressions suggest that maternal alcohol use was not associated with children’s mood-related problems or feelings of sadness, whereas the opposite was true for the family’s financial situation. In other words, children living in families having a poor financial situation were more likely to experience mood-related problems and feelings of sadness, but no connection was found between maternal alcohol use and these issues. Children who did not live with both of their parents as well as children whose mothers had had depressive symptoms within the last year also reported having more mood-related problems and feelings of sadness. Lastly, the child’s sex may also play a role in psychological well-being as girls experienced feelings of sadness more often than boys. Based on these results, it is important to acknowledge the potentially adverse effects of poverty in families with children on the children’s well-being and development and focus on preventing them.