Les enjeux de l'évaluation linguistique des migrants dans un contexte de dispositif de formation : le cas du projet Hope de l'Afpa
Shemshura, Anna (2019)
2019
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906182075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906182075
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmassani selvitän, mitä haasteita liittyy maahanmuuttajien kouluttamiseen sekä heidän kielitaitoaan mittaavan kielitutkinnon laadintaan. Kontekstina tutkimukselle on ranskalainen aikuiskoulutuskeskus, jossa koulutettiin vuoden 2018 aikana 1 000 maahanmuuttajaa ja heitä varten aloitettiin uuden ranskan kielen tutkinnon laadinta, jossa otetaan huomioon maahanmuuttajien kielitaitotarpeet työelämään integroitumisen näkökulmasta. Olen liittänyt nämä lähtökohdat tutkimukseeni siten, että tutkimuskysymykseni on kaksivaiheinen: Mitä haasteita liittyy maahanmuuttajien kouluttamiseen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun ranskan kielen tutkinnon kehittämiseen?
Kvalitatiivisen tutkimukseni aineisto on kaksiosainen. Aineiston keruumenetelmässä käytin aktiivista osallistuvaa havainnointia. Primäärilähde pohjautuu maahanmuuttajien koulutusohjelmaan, jota varten haastattelin 16 aikuiskoulutuskeskuksen työntekijää. Kielitutkinnon materiaalit ovat tutkimusaineistoni sekundaarilähde. Analysoin molemmat aineistoni temaattisesti.
Haastattelujen perusteella maahanmuuttajille suunnatussa koulutusohjelmassa sen suurin anti oli sen monipuolisuus: kielen opetus, ammatillinen koulutus, majoitus- ja ruokapalvelut. Näin ollen projekti edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista ranskalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, joka oli kaikkien vastanneiden kesken projektin suurin panos. Projektin liittyviä haasteita oli kuitenkin monia. Maahanmuuttajien koulutukseen liittyvät haasteet liittyivät eniten ranskan kielen taitoon, joka oli heikko vielä koulutusohjelman päätyttyä (69 % vastaajista). Työntekijöitä koskevat haasteet liittyivät muun muassa siihen, että projektiin rekrytoidut työntekijät eivät saaneet tarpeeksi tietoa ja koulutusta projektiin liittyvistä opetusmenetelmistä (56 % vastaajista). Projektinhallintaan liittyviä haasteita oli muun muassa se, ettei koulutuskeskus ole aiemmin kouluttanut maahanmuuttajia eikä siten ranskan kielen opetusta ole aiemmin järjestetty (31 % vastaajista). Projektia varten rekrytoitiin ranskan kielen kouluttajia ulkopuolelta, joka oli ylimääräinen, mutta pakollinen lisäkulu. Kehitettäviä puolia ilmeni muun muassa ranskan kielen opetukseen panostamisena sekä maahanmuuttajille tarkoitettujen palvelujen kehittämistarpeena.
Tuleva ranskan kielen tutkinnon tarkoitus on edesauttaa Ranskaan saapuvia maahanmuuttajia. Projekti on haastava, kun pääosassa on maahanmuuttajien työelämävalmiuksia mittaava kielitaito, jonka myötä integroituminen työelämään tapahtuisi nopeammin. Kielitutkinnon luetun ja kuullun-ymmärtämisosiot ovat sähköisessä muodossa monivalintakysymyksinä ja siinä arvioidaan yleisiä työelämään ja ranskalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tietoja ja taitoja. Puhutun ja kirjoitetun ranskan kielen tuotto arvioidaan puolestaan maahanmuuttajan ammattiin tai tulevaan ammattiin liittyvillä kysymyksillä. Tutkinnon arviointimuodollisuudet ja tavoitteet ovat selkeät, mutta tulosten perusteella kyseessä on ranskan kielen testi, jonka käyttötarkoitus rajoittuu ensi kädessä koulutusohjelmaan osallistuville maahanmuuttajille.
Kvalitatiivisen tutkimukseni aineisto on kaksiosainen. Aineiston keruumenetelmässä käytin aktiivista osallistuvaa havainnointia. Primäärilähde pohjautuu maahanmuuttajien koulutusohjelmaan, jota varten haastattelin 16 aikuiskoulutuskeskuksen työntekijää. Kielitutkinnon materiaalit ovat tutkimusaineistoni sekundaarilähde. Analysoin molemmat aineistoni temaattisesti.
Haastattelujen perusteella maahanmuuttajille suunnatussa koulutusohjelmassa sen suurin anti oli sen monipuolisuus: kielen opetus, ammatillinen koulutus, majoitus- ja ruokapalvelut. Näin ollen projekti edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista ranskalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, joka oli kaikkien vastanneiden kesken projektin suurin panos. Projektin liittyviä haasteita oli kuitenkin monia. Maahanmuuttajien koulutukseen liittyvät haasteet liittyivät eniten ranskan kielen taitoon, joka oli heikko vielä koulutusohjelman päätyttyä (69 % vastaajista). Työntekijöitä koskevat haasteet liittyivät muun muassa siihen, että projektiin rekrytoidut työntekijät eivät saaneet tarpeeksi tietoa ja koulutusta projektiin liittyvistä opetusmenetelmistä (56 % vastaajista). Projektinhallintaan liittyviä haasteita oli muun muassa se, ettei koulutuskeskus ole aiemmin kouluttanut maahanmuuttajia eikä siten ranskan kielen opetusta ole aiemmin järjestetty (31 % vastaajista). Projektia varten rekrytoitiin ranskan kielen kouluttajia ulkopuolelta, joka oli ylimääräinen, mutta pakollinen lisäkulu. Kehitettäviä puolia ilmeni muun muassa ranskan kielen opetukseen panostamisena sekä maahanmuuttajille tarkoitettujen palvelujen kehittämistarpeena.
Tuleva ranskan kielen tutkinnon tarkoitus on edesauttaa Ranskaan saapuvia maahanmuuttajia. Projekti on haastava, kun pääosassa on maahanmuuttajien työelämävalmiuksia mittaava kielitaito, jonka myötä integroituminen työelämään tapahtuisi nopeammin. Kielitutkinnon luetun ja kuullun-ymmärtämisosiot ovat sähköisessä muodossa monivalintakysymyksinä ja siinä arvioidaan yleisiä työelämään ja ranskalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tietoja ja taitoja. Puhutun ja kirjoitetun ranskan kielen tuotto arvioidaan puolestaan maahanmuuttajan ammattiin tai tulevaan ammattiin liittyvillä kysymyksillä. Tutkinnon arviointimuodollisuudet ja tavoitteet ovat selkeät, mutta tulosten perusteella kyseessä on ranskan kielen testi, jonka käyttötarkoitus rajoittuu ensi kädessä koulutusohjelmaan osallistuville maahanmuuttajille.