Liimapuisen bumerangipalkin rasitusten laskenta
Laakkonen, Iina (2019)
Laakkonen, Iina
2019
Rakennustekniikan TkK tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906081924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906081924
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä kerrotaan ensin hieman liimapuun valmistamisesta sekä sen ominaisuuksista. Tämän jälkeen käsitellään rasitusten laskennan teoriaa sekä elementtimenetelmää hyödyntävän ohjelman että käsinlaskennan näkökulmista. Lopuksi tutkitaan liimapuisen bumerangipalkin vetojännityksiä case-esimerkin kautta Ansys-ohjelman sekä Eurokoodi 5:n avulla.
Puun lujuusominaisuudet ovat heikompia sen syitä vastaan kohtisuorassa, minkä takia esimerkiksi puun vetolujuus on pieni, mikä puolestaan johtaa siihen, että usein vetojännitykset ovat mitoittavia. Tämän kandidaatintyön tarkoitus on mallintaa liimapuinen bumerangipalkki parametrisesti elementtimenetelmää hyödyntävällä ohjelmalla ja laskea vetojännityksen arvo sekä ohjelman avulla että käsin laskukaavoja hyödyntämällä. Lisäksi vertaillaan saatuja tuloksia, sekä pohditaan eroavaisuuksien syitä.
Lopputuloksena voidaan todeta, että ainakin esimerkkitilanteessa eurokoodin avulla käsin laskettu vetojännitys on epävarmalla puolella elementtimenetelmäohjelman avulla saadusta arvosta. Tämä voi olla rakenteiden kestävyyden ja siten myös turvallisuuden kannalta merkittävää.
Puun lujuusominaisuudet ovat heikompia sen syitä vastaan kohtisuorassa, minkä takia esimerkiksi puun vetolujuus on pieni, mikä puolestaan johtaa siihen, että usein vetojännitykset ovat mitoittavia. Tämän kandidaatintyön tarkoitus on mallintaa liimapuinen bumerangipalkki parametrisesti elementtimenetelmää hyödyntävällä ohjelmalla ja laskea vetojännityksen arvo sekä ohjelman avulla että käsin laskukaavoja hyödyntämällä. Lisäksi vertaillaan saatuja tuloksia, sekä pohditaan eroavaisuuksien syitä.
Lopputuloksena voidaan todeta, että ainakin esimerkkitilanteessa eurokoodin avulla käsin laskettu vetojännitys on epävarmalla puolella elementtimenetelmäohjelman avulla saadusta arvosta. Tämä voi olla rakenteiden kestävyyden ja siten myös turvallisuuden kannalta merkittävää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8330]