Pelon rooli turvallistamisen prosessissa : retorinen analyysi YK:n pääsihteerin puheista terrorismintorjuntavirastojen korkean tason konferenssissa 28.–29.6.2018
Borg, Maisa (2019)
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-08-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906071917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906071917
Tiivistelmä
Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskujen myötä terrorismista ja terrorismintorjunnasta on muodostunut olennainen kansallinen ja kansainvälinen turvallisuuskysymys. Tämän seurauksena terrorismintorjunta on laajennettu koskemaan monia erilaisia politiikka-alueita ja toisaalta terrorismintorjuntakirjallisuudessa on osoitettu monia terrorismintorjunnan ongelmia. Tutkielmani aihe on kansainvälinen terrorismintorjuntayhteistyö YK:n kontekstissa. Tutkin, kuinka pelon emootio toimii kansainvälistä terrorismintorjuntayhteistyötä edistävässä turvallisuuspuheessa. Tutkimukseni kohteena on YK:n pääsihteeri António Guterresin puheet ensimmäisessä terrorismintorjuntavirastojen korkean tason konferenssissa YK:ssa 28.–29.6.2018.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys perustuu turvallistamisteorialle sekä emootiotutkimukselle tutkiessani pelon emootiota kansainvälisen terrorismin ja terrorismintorjunnan turvallistamisessa. Turvallistamisen perusajatus on, että asian julistaminen turvallisuusongelmaksi oikeuttaa normaalista politiikasta poikkeavat toimet. Emootiotutkimus huomioi puolestaan emootiot tärkeinä kansainvälistä politiikkaa muokkaavina tekijöinä. Tutkimuskysymykseni kuuluu: millainen rooli pelon emootiolla on globaalin terrorismintorjunnan turvallistamisen prosessissa? Emootioita ja pelkoa on tutkittu vähän kansainvälisessä politiikassa ja turvallistamistutkimuksessa, minkä vuoksi koen niiden tutkimisen tärkeäksi omassa tutkielmassani.
Analysoin pääsihteeri Guterresin puheita Chaïm Perelmanin retoriikan menetelmällä, jonka avulla tarkastelen tutkimieni puheiden argumentaation ja emootioihin vetoamisen strategioita. Retoriikan menetelmän lisäksi puheiden analyysissä näkyvät myös turvallistamistutkimus sekä pelon emootion tutkimusperinne. Tutkielmani olennaisina tutkimustuloksina esitän, että pelolla voi olla monia eri rooleja ja toimintalogiikoita turvallistamisen prosessissa. Pelkoa voidaan käyttää retorisella tasolla eri tavoilla helpottamaan turvallistamista ja toisaalta pelkoa voidaan myös vastustaa. Tunnistin Guterresin puheista viisi erilaista tapaa vedota kollektiiviseen pelon emootioon ja abstrahoin nämä empiiriset havainnot mahdollisiksi pelon toiminnan ideaalimalleiksi. Näiden havaintojen pohjalta argumentoin, että pelkoa on tärkeää tutkia edelleen turvallistamisen ja kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys perustuu turvallistamisteorialle sekä emootiotutkimukselle tutkiessani pelon emootiota kansainvälisen terrorismin ja terrorismintorjunnan turvallistamisessa. Turvallistamisen perusajatus on, että asian julistaminen turvallisuusongelmaksi oikeuttaa normaalista politiikasta poikkeavat toimet. Emootiotutkimus huomioi puolestaan emootiot tärkeinä kansainvälistä politiikkaa muokkaavina tekijöinä. Tutkimuskysymykseni kuuluu: millainen rooli pelon emootiolla on globaalin terrorismintorjunnan turvallistamisen prosessissa? Emootioita ja pelkoa on tutkittu vähän kansainvälisessä politiikassa ja turvallistamistutkimuksessa, minkä vuoksi koen niiden tutkimisen tärkeäksi omassa tutkielmassani.
Analysoin pääsihteeri Guterresin puheita Chaïm Perelmanin retoriikan menetelmällä, jonka avulla tarkastelen tutkimieni puheiden argumentaation ja emootioihin vetoamisen strategioita. Retoriikan menetelmän lisäksi puheiden analyysissä näkyvät myös turvallistamistutkimus sekä pelon emootion tutkimusperinne. Tutkielmani olennaisina tutkimustuloksina esitän, että pelolla voi olla monia eri rooleja ja toimintalogiikoita turvallistamisen prosessissa. Pelkoa voidaan käyttää retorisella tasolla eri tavoilla helpottamaan turvallistamista ja toisaalta pelkoa voidaan myös vastustaa. Tunnistin Guterresin puheista viisi erilaista tapaa vedota kollektiiviseen pelon emootioon ja abstrahoin nämä empiiriset havainnot mahdollisiksi pelon toiminnan ideaalimalleiksi. Näiden havaintojen pohjalta argumentoin, että pelkoa on tärkeää tutkia edelleen turvallistamisen ja kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.