”Mikä järki lajitella jätteitä?” : tapaustutkimus Viipurin piirin kotitalouksien lajittelukäyttäytymisestä
Riki, Aleksandra (2019)
Riki, Aleksandra
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906071913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906071913
Tiivistelmä
Viimeisten vuosikymmenien aikana Venäjän jätetilanne on muuttunut kriittiseksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi, jota on pyritty ratkaisemaan kehittämällä jätelakia ja luomalla jätehuoltostrategia vuodelle 2030. Suuria Venäjän kaupunkeja ympäröivät kaatopaikat, joiden resursseja on jätetty hyödyntämättä. Jätteiden lajittelu mahdollistaa niiden kierrättämisen, mikä säästää ympäristöresursseja, vähentää kaatopaikkojen kuormittumista ja niiden laajentumista sekä edistää kiertotaloutta.
Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin Viipurin piirissä asuvien kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi selvitettiin, kuinka Viipurin piirin alueen eri toimijat edistävät lajittelukäyttäytymistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen lajittelusta kiinnostuneen kotitalouden haastatteluista. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin teoreettisen sisällönanalyysin avulla, mitä varten oli luotu analyyttinen viitekehys hyödyntämällä ja soveltamalla Stewart Barrin (2007) teoreettista viitekehystä jätteiden hallitsemistavoista.
Tapaustutkimuksessa selvisi, että kaikista kannustavimmin Viipurin piirissä asuvien kotitalouksien lajittelukäyttäytymiseen vaikuttivat tieto lajittelupisteiden sijainnista, tietämys kuinka lajitella jätteitä, korkea minäpystyvyys, kotitaloustyyppi ja henkilökohtaiset arvot ja asenteet, kuten negatiivinen kokemus alueen jätehuollon toimivuudesta. Kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä heikensivät lajittelumahdollisuuksien puute sekä heikko luottamus julkisiin toimijoihin, kansalaisiin ja jätehuoltotoimijoihin. Näihin tekijöihin vaikuttivat julkisten toimijoiden tuen puute ja passiivinen toimijuus jätetilanteen suhteen sekä kansalaisten välinpitämättömyys ympäristöasioita kohtaan, mihin heijastuvat matala elintaso ja heikko ympäristötietoisuus. Eniten jätteitä lajittelivat kotitaloudet, joilla oli tietämystä lajittelupisteiden sijainnista sekä minäpystyvyyttä. Alueen lajittelukäyttäytymistä edisti vapaaehtoisjärjestö Vihreä tulevaisuus.
Tutkimus toi esiin uusia näkökulmia siitä, mihin tekijöihin on mahdollista kiinnittää huomiota, kun tutkitaan lajittelukäyttäytymistä Venäjän kontekstissa alueella, jossa jätehuolto on kehittymätöntä. Tutkimus antoi myös tietoa siitä, miten lajittelutilannetta voidaan Viipurin piirissä tulevaisuudessa kehittää.
Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin Viipurin piirissä asuvien kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi selvitettiin, kuinka Viipurin piirin alueen eri toimijat edistävät lajittelukäyttäytymistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen lajittelusta kiinnostuneen kotitalouden haastatteluista. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin teoreettisen sisällönanalyysin avulla, mitä varten oli luotu analyyttinen viitekehys hyödyntämällä ja soveltamalla Stewart Barrin (2007) teoreettista viitekehystä jätteiden hallitsemistavoista.
Tapaustutkimuksessa selvisi, että kaikista kannustavimmin Viipurin piirissä asuvien kotitalouksien lajittelukäyttäytymiseen vaikuttivat tieto lajittelupisteiden sijainnista, tietämys kuinka lajitella jätteitä, korkea minäpystyvyys, kotitaloustyyppi ja henkilökohtaiset arvot ja asenteet, kuten negatiivinen kokemus alueen jätehuollon toimivuudesta. Kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä heikensivät lajittelumahdollisuuksien puute sekä heikko luottamus julkisiin toimijoihin, kansalaisiin ja jätehuoltotoimijoihin. Näihin tekijöihin vaikuttivat julkisten toimijoiden tuen puute ja passiivinen toimijuus jätetilanteen suhteen sekä kansalaisten välinpitämättömyys ympäristöasioita kohtaan, mihin heijastuvat matala elintaso ja heikko ympäristötietoisuus. Eniten jätteitä lajittelivat kotitaloudet, joilla oli tietämystä lajittelupisteiden sijainnista sekä minäpystyvyyttä. Alueen lajittelukäyttäytymistä edisti vapaaehtoisjärjestö Vihreä tulevaisuus.
Tutkimus toi esiin uusia näkökulmia siitä, mihin tekijöihin on mahdollista kiinnittää huomiota, kun tutkitaan lajittelukäyttäytymistä Venäjän kontekstissa alueella, jossa jätehuolto on kehittymätöntä. Tutkimus antoi myös tietoa siitä, miten lajittelutilannetta voidaan Viipurin piirissä tulevaisuudessa kehittää.