Metallituoteteollisuuden kannattavuuskehitys - Pitkän aikavälin näkökulma

Abstract

Metallituoteteollisuus on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Se on tärkeä sekä työllisyyden että kauppataseen ylijäämän kannalta. Tämä tutkimus perustuu oletukseen siitä, että kannattavuus paljolti määrittää yrityksen toiminnan jatkuvuuden. Kannattavuus on paljon tutkittu aihe, mutta kannattavuudesta itsestään tutkimuksissa ei ole juurikaan oltu kiinnostuneita. Kiinnostus on kohdistunut kannattavuuden sijaan asiaan, jonka vaikutusta kannattavuuteen on haluttu tutkia. Yhteyttä kannattavuuteen pidetään paljolti vahvana näyttönä jonkun asian tärkeydestä. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita yksinomaan kannattavuudesta, ja sitä tarkastellaan laskentatoimen näkökulmasta. Tavoitteena on kannattavuuden pitkäaikaisen käyttäytymisen kuvaaminen ja siinä tapahtuvien muutosten selittäminen ennakkoon valituilla muuttujilla. Tutkimusmenetelmien näkökulmasta työssä korostuu seuraavat seitsemän seikkaa: 1) kriittinen ajattelu, 2) yksinkertainen matemaattinen mallintaminen, 3) yrityksen ja erehdyksen kautta eteneminen Exceliä hyödyntäen, 4) kannattavuuden mittaaminen ainoastaan yhdellä mittarilla, 5) tarkasteltavien muuttujien määrän pitäminen minimaalisena, 6) kahden rinnakkaisen määritelmän hyödyntäminen valitulle kannattavuuden mittarille ja 7) asioiden tarkastelu pitkällä aikajaksolla. Tutkimuksen kohteena on metallituoteteollisuus ja sen kannattavuutta on tutkittu kolmen eri aineiston avulla. Kaksi aineistoa kuvaa vuosien 1986 ja 2009 välistä aikaa. Aineistojen ainoa ero on se, että toisessa niistä liikevaihdon minimiraja on miljardissa eurossa. Kolmas aineisto kostuu kuuden yrityksen tilinpäätösaineistoista vuodesta 1928 alkaen ja päättyen vuoteen 2009. Aineiston yritykset ovat Fiskars, KONE, Lokomo, Sako, Tampella ja Valmet. Merkittävin tulos sekä teoreettiselta kannalta että käytännön liikkeenjohdon kannalta on niin sanotun kyllästymisprosessin löytyminen. Kyseinen prosessi johtaa pitkän ajan kuluessa tilanteeseen, jossa ROI on lähes sama kuin liikevaihdon kasvuprosentti. Näin tapahtuu lähtötilanteesta riippumatta. Lähtötilanne vaikuttaa siihen, kuinka pitkä aika kuluu kyllästymispisteen saavuttamiseen. Vaikka liiketoiminnan turbulenttinen ympäristö johtaa siihen, ettei kyllästymispistettä todennäköisesti koskaan saavuteta ja ROIt poikkeavat näin ollen kasvunopeudesta, niin siitä huolimatta kyllästymisprosessi tekee päättymätöntä työtään jokaisen yrityksen kannattavuuden taustalla. Olemassa olevan hyvän kannattavuuden säilyttämisen näkökulmasta kasvua ei tarvita. Kasvun sijaan tuolloin korostuu taseen kasvun aktiivinen hallinta. Yksi keskeinen huolenaihe metallituoteteollisuudelle on alhainen liikevaihdon kasvunopeus. Kysymys ei valitettavasti ole pelkästä finanssikriisistä sillä kasvuvauhdin hidastuminen alkoi jo 1980-luvun taitteessa. Kasvunopeus ei ole ennen näkemättömän alhainen, mutta se on ollut alhainen poikkeuksellisen pitkään. Jos tilanne jatkuu tällaisena, kannattavuudet tulevat laskemaan. Tutkimuksen yksi keskeinen rajoite on se, että ROI mittaa pääomalle saatua korkotuottoa vuositasolla. Jos tiedämme 20 prosentin vuosikasvun johtavan esimerkiksi kolmessakymmenessä vuodessa 18 prosentin ROIhin, tiedämme kannattavuuden kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Tutkimuksessa ei varsinaisesti oteta kantaa siihen, kuinka kannattavaa matkanteko kyseiseen ajankohtaan asti on verrattuna toisiin vaihtoehtoihin.