Joustavan asunnon tilalliset logiikat: Erilaisiin käyttöihin mukautumiskykyisen asunnon tilallisista lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista

Abstract

This research maps spatial solutions and spatial thinking that generate flexibility to dwellings. Flexibility is defined here as the ability to adapt to various uses. The research questions are a) what kind of spatial solutions and interrelated principles of flexible space organization can be distinguished, b) what kind of relation or interdependency is there between these spatial principles and dwelling flexibility, and c) which issues should the architect specifically focus on when designing dwellings following these principles.<br/><br/>The research approaches flexible dwelling space and spatial thinking behind it in two different ways. The first approach takes a look at various classifications and conceptualizations of flexible dwellings made by housing researchers in Europe since the early 1960’s. The second approach looks directly at a variety of flexible dwellings. Comparing and analyzing floor plans this approach builds knowledge and understanding on various spatial features that create flexibility.<br/><br/>These two approaches are treated in a comparative way. This means that the conceptualizations are used in grouping exemplary floor plans and floor plan groups are used to analyse contents and meanings of the conceptualizations. Through this double exposure a new theory, a theory of various spatial logics of dwelling flexibility, is formulated. Spatial logic, a term and concept adopted in this research, is defined as a principle or understanding that guides the organization, provision and arrangement of the built space. The concept unites tangible space and human thinking.<br/><br/>In this research seven distinct spatial logics of dwelling flexibility are formulated. These logics are based on transformability or multifunctionality. Alongside the logics these two basic approaches to flexible space are widely discussed.<br/><br/>Every logic opens up a specific view to flexibility. This means that it has certain potential but also various limitations. None of the logics is able to provide all inclusive flexibility. However, a space or a set of spaces that constitute a dwelling does not need to follow only one single logic but several logics can be combined.<br/><br/>The logics guide design and building. They materialize as buildings’ long­-lasting properties. The choice of a logic that architect consciously or unconsciously makes is a vitally important strategic decision that essentially affects the sustainability of the built environment.<br/><br/>The theory produced in this research contains new terminology and a set of concepts focusing on the thematics of flexibility in Finnish. It is useful for both design and research on housing as well as for education. The theory challenges some common design practices in housing, especially the dominant 20th­century discourse emphasizing tight-­fit functionality

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan joustavien asuntojen tilallisia lähtökohtia ja näiden lähtökohtien taustalla vaikuttavaa tilallista ajattelua. Joustavuus määritellään kyvyksi mukautua erilaisiin käyttöihin. Tutkimuskysymykset ovat: a) millaisia asuntoihin jous­tavuutta tuottavia tilallisia lähtökohtia ja näiden lähtökohtien taustalla vaikuttavia tilan ja rakentamisen organisointiperiaatteita on olemassa, b) minkälaisia yhteyksiä joustavan asunnon erilaisten tilallisten lähtökohtien ja joustavuusominaisuuksien vä­lillä voidaan havaita sekä c) minkätyyppisten asioiden erityistä huomioonottamista nämä lähtökohdat arkkitehdilta edellyttävät?<br/><br/>Työssä lähestytään joustavan asunnon tilaa ja tilallista ajattelua kahdella tavalla, kahtena kairauksena. Teoriaa muodostetaan näillä kairauksilla kerättyä aineistoa toi­siinsa vertaamalla. Ensimmäisenä kairauksena tarkastellaan asuntoarkkitehtuuria tutkineiden teoreetikkojen joustavista asunnoista tekemiä käsitteellistyksiä ja luokit­teluja. Toisena kairauksena analysoidaan erilaisia joustaviksi luokiteltuja asuntoja ja kartoitetaan niiden joustavuutta tuottavia tilallisia piirteitä. Tilallisia piirteitä analysoi­daan pääasiassa pohjapiirustusten avulla. Kairausten vertailu tarkoittaa sanallisen ja kuvallisen aineiston peilaamista toisiinsa: käsitteiden avulla luokitellaan esimerkkejä ja esimerkkien avulla muodostetaan käsitteitä ja tarkistetaan niiden sisältöä.<br/><br/>Tällä menetelmällä tutkimuksen tuloksena muodostuu teoria seitsemästä jous­tavan asunnon tilallisesta logiikasta. Tilallinen logiikka on tutkimuksessa luotu käsite, joka tarkoittaa sitä periaatetta tai ajatusrakennelmaa, joka ohjaa rakennetun tilan organisoimista. Käsitteessä yhdistyvät konkreettinen tila ja sen muodostumiseen vai­kuttanut ajattelu.<br/><br/>Tutkimuksessa muodostetut logiikat ovat avotilalogiikka, halli ja huoneet -­logiikka, monireittilogiikka, kytköhuonelogiikka, muuntoaluelogiikka, moduulistruktuurilogiikka ja ytimestä kasvamisen logiikka. Työssä päädytään havaintoon, että logiikat, jotka perustuvat joko muunneltavuuteen tai monikäyttöisyyteen, tuottavat toisistaan poik­keavia joustavuusominaisuuksia. Mikään yksittäinen logiikka ei tuota kaikenkattavaa joustavuutta. Kaikilla logiikoilla on joustavuuden kannalta sekä niille ominaiset mah­dollisuudet että rajoitteet. Tilan ei kuitenkaan tarvitse muodostua vain yhdellä logii­kalla vaan logiikoita voi yhdistellä.<br/><br/>Logiikat ohjaavat suunnittelua ja rakentamista ja ne konkretisoituvat rakennus­ten pysyväisluonteisiksi ominaisuuksiksi. Logiikan valinta, joko tietoinen tai tiedosta­ maton, on pitkävaikutteinen, rakennetun ympäristön kestävyyteen olennaisesti vai­kuttava strateginen päätös.<br/><br/>Tutkimuksessa tuotettu teoria luo joustavuuden tematiikkaa käsittelevän uuden asuntosuunnittelua ja asuntotutkimusta hyödyttävän suomenkielisen käsitteistön.Työn joustavuutta painottava näkökulma haastaa totuttuja 1920-­ ja 30­-luvuilla funk­tionalismin aikana muodostuneita ja myöhemmin vakiintuneita, erityisesti tehokasta toiminnallisuutta korostavia asuntosuunnittelukäytäntöjä.